Hyvästi kesä, tervetuloa hygge

Syyslomaviikko on ohitse ja marraskuu kolkuttelee kohta jo ovella. Se tarkoittaa sitä, että hyggekausi starttaa ihan viimeistään nyt. Viime aikoina onkin saatu monena päivänä varsin syksyisiä kelejä. Tuuli humisee niin, että lehtiä lentää ympäri pihaa ja sade vihmoo ikkunoita. Se on mitä mainioin käpertymiskeli. Ruska on ollut tänä vuonna täynnä upeita värejä ja alkusyksy on ollut ennätyksellisen lämmin. Mietinkin, että jääkö kotiseudun ruska yleensä jotenkin vähemmälle huomiolle, koska kaikki ajatukset on jo tässä vaiheessa käännetty ulkomaan reissuihin? Nyt kun niitä ei ole, on aikaa havainnoida omia kotikulmia tarkemmin. Syksy on pistänyt parastaan tähän mennessä ja en kehtaa edes myöntää, mutta olen välillä aurinkoisina päivinä ehtinyt jo toivoa, että välillä sataisi vähän. Sadepäivinä maaseudulla olisi lupa vetäytyä hetkeksi sisätiloihin sykkyrään suklaan ja hyvän kirjan kanssa. Mutta kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, ei raaski jäädä verhojen taakse hämärään vaan automaattisesti painuu pihahommiin tai metsään. Olen kaivannut pientä lepoa kaiken keskellä ja huomaan olevani nykyisin entistä huonompi pysähtymää, joten toivon, että lokakuu ja marraskuu tarjoavat mahdollisuuden siihen iltojen hämärtyessä aikaisemmin. Hyggeily on taitolaji, jossa olen ollut alusta asti luonnonlahjakkuus. Pystyn halutessani luomaan itselleni kotoisan pesän lähes mihin vain. Kynttilöitä, teemukeja, vilttejä, kirjoja, keskeneräisiä neuletöitä ja villasukkia on alkanut lokakuun alun jälkeen kerääntyä ympäri kotia pinoiksi kuin itsestään.

Meidän koti alkaa näyttää siltä, ettei sen ulkonäköä ole tarvinnut parannella enää pitkään aikaan samalla tavalla kuin muuton jälkeen. Olen tyytyväinen sisustuksen väreihin sekä materiaaleihin ja en halua ostaa tavaroita turhaan vain vaihtelun vuoksi, kun pärjäämme hyvin niillä mitä kotoa löytyy. Välillä pystyy ostamaan sitten jonkun vähän kalliimman asian, kun ei ole käyttänyt rahojaan ”ikearoinaan”. Nappasin pitkästä aikaa makuuhuoneesta muutaman kuvan, kun vaihdoin sinne vähän syksyisempää ilmettä. Edelleen pari vuotta sitten ostamani harmaat lampantaljat ovat suosikkejani sisustuksessa ja siirtelen niitä ahkerasti huoneesta toiseen. Desenion syksyiset julisteet pääsevät kesän jälkeen takaisin seinälle ja raahasin vanhat laatikot taas yöpöytien virkaa hoitamaan. Tuntuu kivalta, että koti näyttää siltä ettei siellä tarvitse koko ajan fiksailla ja sisustaa. Se helpottaa edes vähän tätä ilmasto- ja kulutusahdistunutta mieltä.

Olen kirjoittanut hyggeilystä tännekin varmaan joka syksy ja aina sen perimmäinen tarkoitus on se kaikkein tärkein, kyky pysähtyä ja antaa kehon levätä. Pitkän kesän jälkeen on ihanaa jättää treenikalenteriin pari ilta vapaata ja kutoa villapaitoja sen sijaan, että puskee itseään lenkeille ja yrittää suorittaa juoksukilometrejä. Aion jatkaa juoksemista tietysti edelleen ja yritän saada rytmin pysymään läpi talven mahdollisimman hyvin, niin että pohjakunto olisi edelleen olemassa, kun kevät tulee. Haluan kuitenkin lisätä arkeeni vielä enemmän lepoa, pitkiä joogaharjoituksia, venyttelyä, rullausta ja kehonhuoltoa. Koska olen ikuinen listaintoilija, keräsin alle (taas) listan tämän syksyn ihanimmista hyggeilyjutuista joita tiedän.

Hyggeilykauden mukavimmat

• Jooga, jooga ja jooga. En tiedä parempaa sateisen illan viettotapaa, kuin vetäytyä joogastudion eteeristen öljyjen tuoksuiseen hämärään tutkimaan oloani ja kehoani. Äänimaljarentoutukset, Yinjooga, restoratiivinen jooga ja lempeä flow, täältä tullaan!
• Villapaitoja liukuhihnalla. En voi uskoa miten pitkään olen jo ollut innostunut neulomisesta. Yleensä innokkuuteni lässähtää toiseen villasukkaan ja parittomia tekeleitä löytyy kotoa monia. Mutta islantilaiset neuleet ja norjalaiset villapaidat, niitä voisin neuloa satoja. Olen nyt villapaidassa nro 5 ja huomaan koko ajan miten paljon kehityn neulomisessa ja paidat ovat oikeasti niin kauniita, että niitä voi käytää. Olen yllättynyt tästä uudesta taidosta, jonka olen oppinut.
• Kyläkirjaston vakioasiakas. Olen ennenkin ilakoinut täällä siitä, että meidän pieni kyläkirjasto on maailman paras. Sieltä löytyy kaikki uutuudet, jotka vain odottavat lukijaansa. Monesti himoittuihin uutuuskirjoihin on kovat jonot, mutta oman kirjaston jokeriosastolta ne voi käydä lainaamassa ilman jonoja, sillä kaupunkilaiset eivät viitsi ajaa hakemaan kirjoja meiltä asti. Kannan sieltä yleensä enemmän kauniskantisia kirjoja kuin mitä ehdin lukea, mutta niiden hypisteleminenkin saa onnelliseksi.
• Kodin laittamista talven varalle. En ole enää pitkään aikaan sisustanut kotia ihan hulluna, sillä oma tyyli ja värimaailma ovat vakiintuneet kaiken maanläheisen ympärille. Kodin kaappeja on silti kiva laittaa vähän järjestykseen ja siistissä kodissa hyggeily on paljon mukavampaa. Syksyn tullen kaivan kaapista aina kaikki kauneimmat ja pehmeimmät tekstiilit sohvalle ja sänkyyn. Takkatuli räiskyy ja kynttilöitä kuluu lähes joka ilta.
• Kaikenlainen pieni piipertäminen. Käsillä tekeminen on ihanaa ja syksyllä on taas enemmän aikaa maalata, kirjoittaa, valokuvata, piirtää tai tehdä vaikka ihania kransseja ja kukkakimppuja. Kaikenlainen pieni puuhastelu sateisina iltoina rentouttaa ja saa ajan juoksemaan. Odotan jo niin paljon, että pääsen aloittamaan uuden kalenterin ensi vuodelle. Se on aina kuin uusi alku täynnä uusia mahdollisuuksia!