Ihana islantilainen Riddari
Tämän kauniin riddarin eli ”ritarin” neuloin ensimmäisenä onnistuneena neuleena itselleni. Kahdesta aikaisemmasta jäi helma tai hihat liian lyhyiksi ja villapaidat tuntuivat kittanoilta, vaikka olivatkin muuten kauniita. Ensimmäinen villapaita oli aikamoinen koeversio ja huomasin hyvin nopeasti, mitkä kaikki asiat kannattaa tehdä toisin seuraavan neuleen kanssa. Riddarin ohjeen sain Islantilaisia neuleita- kirjasta, jonka lainasin kyläkirjastosta ennen kuin tämä koronanaikainen villapaitavillitys sai alkunsa. Nyt kun olen välillä katsonut kirjan varaustilannetta, jonot ovat melkoiset kun kaikki innokkaat neulojat haluavat päästä käsiksi ohjeisiin. Tosin mielestäni tässä kirjassa on niin monta kaunista mallia, että voisin ostaa sen omaa kirjahyllyä koristamaan ja siitä olisi iloa vielä monen paidan verran.
Riddari on villapaidoista ihan ensimmäinen malli, johon ihastuin. Pinterest ja Instagram ovat täynnä kauniita väriyhdistelmiä ja sieltä käynkin usein hakemassa inspiraatiota ennen kuin lähden lankaostoksille. Tämän paidan tein poikkeuksellisesti vähän pienemmillä puikoilla, kuin norjalaiset, joten se tuntui työläämmältä neuloa. Silmukoita tarvitaan melkein tuplamäärä, jos lanka sekä puikot ovat ohkaisia. Toisaalta taas pidän siitä, kun pienillä puikoilla paidan silmukat ovat tiiviimmät ja jälki tasaisempi, se on erityisesti näissä kirjoneuleissa edukseen. Tässä mallissa tarvittiin vain 80cm ja 60cm pyöröt kokoa 4 ja sukkapuikot kokoa 4 hihoja varten. Olen opetellut neulomaan vain kaarrokkeellisia villapaitoja, jotka tehdään helmasta kaulukseen, koska mielestäni on paljon helpompi vain lopuksi ommella kainalot kiinni sen sijaan, että kaikki kappaleet pitäisi yhdistää toisiinsa.
Riddarin langat:
- Hiekka, Novita 7 veljestä 450g
- Petrooli, Novita 7 veljestä 50g
- Valkoinen, Novita 7 veljestä 50g
- Vaaleanruskea, My home 50g
On aika hauskaa miten minulle on jäänyt jokaisesta villapaidasta mieleen jokin erityinen hetki, jolloin olen niitä neulonut. Tästä riddarista se on helteisen kesäinen aamu Houtskarissa huvikumpua muistuttavan pikkuhuvilan vinolla kuistilla. Olimme ystäviemme luona viettämässä viikonloppua, sisällä keittiössä kilisivät vanhat posliinikupit aamupalapöydässä ja itse istuin kaikessa rauhassa neulomassa paidanhelmaa ja tuijottelemassa merelle. Myrskylyhdyt keikkuivat laiskasti pienessä tuulessa. Se oli ihana aamu, kun ei ollut kiire mihinkään.
Riddari on siitä kiva malli, että siihen ei pääse helposti kyllästymään ja väriyhdistelmissä vain taivas on rajana. Palaan siis varmasti tämän neuleen kanssa vielä uudestaan tänne blogimaailmaankin.