Pieni tehtävälista joulunodotukseen
Tänä vuonna joulu tulee nimittäin siitä, kun voin nuuskia vauvani tukkaa aamuisin samalla kun katsotaan yhdessä joulukalenteria.
On hassua miten paljon asiat voikaan muuttua vuodessa. Viime vuonna tähän aikaan seurasin tiiviisti perinteistä to do-listani eri vaiheita, tein kransseja ja koristeluita ja suunnittelin kattausta sekä ruokia aatoksi. Sellainen olen ollut aina. Haluan, että jouluksi siivotaan paremmin, koti koristellaan kauniiksi ja tarjoiltava ruoka on ensiluokkaista. Nyt siihen ei ole ihan niin paljoa aikaa ja energiaa. Olen ollut ihmeissäni, miten vähän olen stressannut asiasta. Tänä vuonna joulu tulee nimittäin siitä, kun voin nuuskia vauvani tukkaa aamuisin samalla kun katsotaan yhdessä joulukalenteria. Leivotaan piparkakkutalo tai ihmetellään kuusenkynttilöitä. Kun saan paketoida illalla hänelle lahjan ja laittaa sen visusti talteen vaatekaapin perälle. Ei olekaan tärkeintä asetella koristeita millintarkasti takan reunustalle.
Meillä on pieni to do-lista joulunodotukseen ja sen tarkoitus on vain ja ainoastaan muodostaa kivoja uusia perinteitä yhdessä lapsen kanssa. Tuntuu ihanalta alkaa rakentaa sitä oman perheen joulua. Sellaista jossa asiat ovat tuttuja ja turvallisia vuodesta toiseen. Itse muistan omista lapsuudenjouluistani parhaiten ne tavalliset ja arkiset joulupuuhat. Ja olen nyt aikuisena tajunnut, että kaiken sen joulun taian takana olikin oma äiti, joka halusi luoda lapsilleen joulun.
Ostetaan kuuseen koriste. Joka vuosi ostamme vauvalle yhden oman koristeen kuuseen. Pikkuhiljaa niistä alkaa kertyä kaunis ja mielenkiintoinen koristelu ja kuuseen tulee vähän eloa identtisten pallojen sijaan. Tämän vuoden joulukoriste on huopainen nalle, kaveriksi viime vuoden pingviinille. Vielä saan valita koristeen vauvan puolesta, mutta saa nähdä mitä leivänpaahtimia kuusesta jatkossa löytyy kun hän pääsee itse puikkoihin.
Vauvojen joulujuhlat.Toivon, että voidaan pitää vauvakavereiden kanssa jatkossakin pienet joulujuhlat, jossa vaihdetaan lahjat ja vietetään aikaa yhdessä. On niin ihanaa, että meillä on sellainen porukka, jonka kanssa puuhaillaan aktiivisesti. Toivon, että nämä kaverit pysyvät mukana koko lapsuuden ajan ja ehkä pidempäänkin.
Joulutapahtuma. Käydään katselemassa tunnelmaa esimerkiksi myyjäisissä tai jossakin pienessä oman kylän tapahtumassa. Tänä vuonna osallistutaan ainakin perhekerhon joulujuhlaan ja pienten lasten joulukirkkoon. Myyjäisissä olisi kiva käydä myös pyörähtämässä.
Pieni siivous päivässä. Muistan itse lapsuudesta sen, miten tärkeää oli hinkata koko koti säihkyvän puhtaaksi. Haluan itse opettaa lapselleni vähän rennomman asenteen. Siksi teemmekin joka päivä jonkin pienen kotityön pois alta. Tähän toimii ihan valtavan hyvin siivousjoulukalenteri. Sen voi tehdä itse tai sitten voi seurata somesta esimerkiksi @boniasiivous suunnittelemaa valmista joulukalenteria. Ei tunnu joulusiivous yhtään niin raskaalta kun tekee siitä vartin homman joka päivälle. Niinpä ennen aattoa riittää vain tavallinen viikkosiivous.
Metsäretki. Tänä vuonna meillä on muovikuusi. Laitoimme sen heti joulukuun alussa piristämään olohuonetta, mutta ei se silti ole ihan aidon veroinen. Jouluvalmisteluihin kuuluu silti pieni metsäretki eväiden kera ja samalla pääsen hakemaan havut kranssiin ja maljakoihin. Niiden tuoksusta tulee se aito joulun tunnelma. Ja ehkä sitten taas kun kuusi ei ole jatkuvasti vaarassa, voidaan vaihtaa se oikeaan.
Jouluikkuna vauvalle ja nisset. Kirjahyllyyn on alkanut rakentua jouluikkuna, jota vauva käy kiinnostuneena katsomassa joka päivä. Lasin takana tontut pysyvät turvassa tahmaisilta käpäliltä ja koko joulukuuksi riittää seurattavaa. Otan perinteiset nissetontut esiin pari viikkoa ennen aattoa ja olen ajatellut että tulevina vuosina ne saattavat puuhailla kotonamme jotain hauskaa yön aikana. Nyt vauva on kuitenkin vielä liian pieni tajuamaan moisia juttuja.
Joulukalenteri. Vauvalla on äitini ompelema iso tonttu joulukalenterina ja hän oppi hyvin nopeasti sen, että yhdessä taskuista on maissinaksu. Lisäksi katsomme aamuisin telkkarista Tallipihan joulua. En ole vuosiin seurannut joulukalentereita, mutta nyt se tuntuu aika liikuttavalta oman lapsen kanssa. Tämän vuoden versio on aika sympaattinen.
Joulukortteja. Haluaisin jatkaa itse joulukorttien tekoa tulevinakin vuosina, mutta tänä vuonna turvauduin nappaamaan vauvasta tonttukuvat ja tilasin kuvakortit netistä. Olisi kiva tehdä tulevaisuudessa kortteja yhdessä.
Piparitalo. Tämä on itselleni aika uusi juttu, sillä en ole tehnyt piparitaloja vuosiin. Tänä vuonna päätimme kuitenkin kokeilla miten niiden väkertäminen sujuisi. Talot odottavat vielä koristelua, joka on itsenäisyyspäivän hommia.