Tässä on hyvä just näin
Heippa taas!
Suu kääntyy väkisin hymyyn tälläisinä kuumina hellepäivinä kun voit käyskennellä laiskasti verannalla, syödä lettuja ja lukea kirjaa tai makoilla rannalla paahteessa. Tulin kuitenkin nopeasti kirjoittamaan vähän kuulumisia ennen kuin karataan uimaan. Monta postausta odottaa julkaisemistaan, mutta nyt on ollut joko liian pitkiä työpäiviä tai ihanan verkkaisia vapaapäiviä, eikä tietokonetta tule kaivettua esiin. Täällä maalla on kaikki hyvin. Tai oikeastaan enemmän kuin hyvin, kaikki on superloistavasti! Jos onnellisuus on tätä, että aamuisin hykertelet hiljaa itseksesi kun heräät ja illalla, kun kaivaudut peiton alle, mietin miten kiva päivästä tulikaan, niin tässä on hyvä just näin. Kirjoitin juuri eilen yhden Instagramiin laittamani kuvan alle, että en vaihtais päivääkään. Se pitää täysin paikkansa, sillä olen korviani myöten rakastunut niin moneen asiaan elämässäni tällä hetkellä, että edes ne parit huonommat jutut, eivät jaksa kauaa masentaa. Meidän koti on super ja eilisen sadekuuron aikana nappasin makkarista ja olohuoneesta muutamia kuvia, joista ajattelin myös tehdä tänne omat postaukset.. On mahtavaa, kun on sellainen koti jota aina välillä pysähtyy tarkastelemaan vain todetakseen, että vitsit miten kiva koti onkaan.
Kasvimaa alkaa tuottaa satoa ja sekös vasta pistää hymyilyttämään, kun voi aamulla yöpaitasillaan käydä hernemaalla, ihan kuin silloin pikkutyttönä käytiin äidin kasvimaalla. On helppoa olla onnellinen kun pienet asiat ilahduttavat. Kirjoittelin tänne aikaisemmin omista arjen luksusjutuista ja allekirjoitan ne edelleen. Lisäksi toimiva ja kaunis koti tekevät minut onnelliseksi. Sitten kun vierellä on vielä aivan ihana mies, joka rakastaa sua just sellaisena kuin olet, niin mitä muuta sitä elämään tarvitsee? Joskus kun R tekee omia juttujaan, pysähdyn salaa katselemaan häntä ja mietin miten onnekkaita oltiin kun sattumalta törmättiin toisiimme. On kivaa seurata R:n touhuja, kun hänestä näkee miten onnelliseksi esimerkiksi pihahommat hänet tekevät. Illalla saunan jälkeen istutaan usein verannalla ja silloin jutellaan syvällisiäkin juttuja. On niin mahtavaa, kun elämässä on kumppani, jonka kanssa voi keskustella ihan kaikesta. Jännitys on hiipinyt jo hiukan mieleen, sillä häihin on enää kaksi kuukautta aikaa! Niistäkin kirjoittelen varmasti vielä ennen ja jälkeen lisää.
Meillä on kiva pieni uusperhe, jossa asiat toimii kun ollaan rajattu ulkopuolisia siitä pois ja meillä on omat rutiinit, sisäpiirijutut ja tavat. Täällä maalla kaikki toimii paremmin ja on oikeasti ilahduttavaa seurata kun tyttö hotkaisee aamupalan, vetää lenkkarit jalkaan ja lähtee juosten hakemaan kavereita ulos. Välillä ulkona puuhaillessa pensasaidan takaa kuuluu riemunkiljahduksia kun lapset leikkivät omia leikkejään. Silloin saan vain lisää varmuutta siihen, että täällä haluan myös omien lasteni kasvavan. Olen ajatellut kirjoittaa uusperheestäkin ihan oman jutun sitten kun syksy ja sateet saapuvat, sillä minulta kysellään usein millaista on olla lapseton äitipuoli tai millaista on elää uusperheessä. Olemme kulkeneet pitkän tien siihen, että perheemme on näin tasapainoinen ja toimiva.
Tulipa tästä pitkä postaus ja onnellisuus-aihe lähti niin sanotusti hiukan lentoon, mutta mitäpä tuosta. Me lähdetään nyt nautiskelemaan hellepäivästä rannalle!