Miellyttävä marraskuu

Kyllä, luit aivan oikein. Tästä kuukausista synkimmästä tehtiin nyt mukava. Se ei oikeastaan ole edes kovin vaikeaa, kun keskittää energiansa masistelun sijaan positiivisiin juttuihin.  Ja se ei ole aina helppoa. Ainakaan maanantaiaamuisin, kun heräät säkkipimeään ja kylmään huusholliin ja kissa vieressäsi kääntää unisena kylkeä. Välillä on ihan mielettömän vaikea päästä lämpimän peiton alta ylös, mutta kun se on tehty voi keskittyä tulevan päivän kivoihin juttuihin. Tehtyäni syksyn aikana pientä itsetutkiskelua ja havainnointia muista ihmisistä, niin olen tullut siihen johtopäätökseen, että positiivinen fiilis on kiinni suurimmaksi osaksi omasta asenteestasi. Tunnen monia ihmisiä, jotka rypevät kurjassa olossaan ja koska on marraskuu, niin se on jonkinlainen oletusarvo sille, että on masentavaa. Sitten tunnen niitä ihmisiä, jotka suurtenkin vastoinkäymisten jälkeen porskuttavat eteenpäin iloisina ja toiveikkaina. Vastoinkäymisistä saa ja pitääkin ottaa hetkellisesti takkiinsa, mutta siitä ei ole itselle enää mitään etua, että niitä murehditaan kuukausien ajan. Olen oppinut itsekin tämän asian kantapään kautta ja kun olen syksyn aikana kerännyt itselleni voimia, huomaan olevani taas valmis menemään eteenpäin. Tässä kuussa olisin itse ehtinyt jo harmitella sakkoja työmatkalla, kissanoksennusta matolla, sitkeää flunssaa tai vaikkapa näitä loputtoman harmaita päiviä, jos olisin asennoitunut kaikkeen tavalliseen tapaani. Olen kuitenkin keskittynyt fiilistelemään kivoja juttuja ja ajattelemaan, että jonakin päivänä aurinko taas näyttäytyy.

Saan itse positiivista fiilistä seuraavista jutuista:

Kuuntelemalla suosikkipodcastejani työmatkalla. On kiva lähteä aamuisin töihin, kun matkalla voi kuunnella podcasteja puolen tunnin ajan. Ihana aurinkokin ehtii nousta (mikäli se päivän aikana näyttäytyy) matkan aikana ja maalaismaisemissa körröttely on aika mukavaa. Loppuosan podcastista kuuntelen sitten kotimatkalla. Ota sinäkin kuunteluun ainakin POKS, Nonsense ja Papupata.

Oppimalla hyvinvointia kirjoista. Itselläni on äänikirjana kuuntelussa tällä hetkellä uutuuskirja Hyvä elämä- rakkaudella Karita. Siitä löytyy kysymyksiä, joita jokaisen pitäisi joskus kysyä itseltään. Kirja on ollut itseasiassa niin hyvä, että ostin sen fyysisen version itselleni, koska haluan syventyä siihen vielä paremmin.

Kokeilemalla jotakin ihan uutta. Itselleni se tarkoitti tässä kuussa esimerkiksi sitä, että osallistuin vesivärikurssille, jossa maalattiin joulukortteja. Kurssi antoi juuri sopivan sysäyksen sille, että kaivoin taas vanhat siveltimet esiin kaapista. Nyt inspiraatiota ja uusia ideoita taas riittää. Olen kokeillut rohkeasti myös uusia joogamuotoja vanhojen tuttujen rinnalle.

Liikkumalla ja syömällä hyvin. Lenkkeily aamulla ennen töihin lähtöä on tehokkain tapa saada päivä käyntiin. Olen aktivoitunut taas myös uimisen kanssa, joka on ollut tauolla kesän jälkeen. Joogassa käyn joka viikko vähintään kerran. Syömisten kanssa on aina petraamisen varaa, mutta olen tyytyväinen siihen tasapainoon, joka ruokavaliossani on tällä hetkellä.

Sallimalla itselleni lepoa ja palautumista. Aina ei tarvitse jaksaa ja eteenkin aamuvuorojen jälkeen saatan usein torkahtaa tunniksi kissan kanssa päikkäreille. Flunssakauden jyllätessä on myös tärkeä kuunnella sitä omaa oloa, eikä väkisin suorittaa asioita silloin, kun lepo on keholle parhaaksi. Olen sairastanut flunssan eri asteita oikeastaan koko kuukauden ja olen joutunut perumaan monia kivoja juttuja sen vuoksi, mutta se on elämää ja pääsen tekemään niitä onneksi taas kun paranen.

Iloitsemalla pienistä asioista. Se voi tarkoittaa sitä, että olen bongannut punatulkkuparven lenkillä tai nautiskellut talven ensimmäisestä lumisateesta. Pääasia, että tunnen hetkellisen ilonpirskahduksen sisälläni ja jään tietoisesti nauttimaan siitä hetkestä.

Välttämällä liian tiukkoja aikatauluja. Taitaa olla sanomattakin selvää, että kun on liian monta rautaa tulessa ja kova kiire, niin silloin stressiä on vaikea välttää. Erityisesti töissä olen opetellut siihen, etten ole korvaamaton ja minun ei tarvitse olla lusikkani kanssa joka sopassa, jotta ohjelma tai tapahtuma sujuu mutkattomasti.

Pitämällä kiitollisuuspäiväkirjaa. Kirjoitan kalenteriini ylös jokaisesta viikosta kolme asiaa joista olen kiitollinen. Ennen yritin pitää päivittäin päiväkirjaa, mutta se oli liikaa ja unohtui helposti kiireessä. On ihan hyvä nähdä, että jokaisessa vaikeassakin viikossa on ollut jotakin hyvää, josta voi olla kiitollinen.

Etsimällä rauhaa. Rauhoittuminen ja tyynen mielen saavuttaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Mieleni askartelee helposti monissa asioissa silloin, kun harjoittelen sen tyhjentämistä. Paras tapa itselleni on käydä äänimaljarentoutuksessa, koska maljojen sointi palauttaa minut aina uudestaan ja uudestaan takaisin siihen hetkeen, jossa  rauhoittuminen tapahtuu. Keskittymisessä ja mielen tyhjentämisessä voi kehittyä, kun malttaa pysähtyä harjoittelemaan.