Mikä tekee syksystä aina niin ihanan?

Blogini arkistoista saattaa huomata hyvin, että syksy on minulle yksi aktiivisimmista vuodenajoista. Sen aikana mielestäni arki soljuu eteenpäin kaikkein mutkattomimmin, on energiaa puuhata ja kokeilla kaikkea uutta, mutta on lupa myös vetäytyä lataamaan akkuja eri tavalla kuin kesäloman aikana. Syksy mahdollistaa niin monta suosikkijuttua, joita rakastan, että sitä ei voi olla intoilematta liikaa. Kirjoituksessa vilisee varmasti monet tutut teemat aikaisemmilta syksyiltä, mutta mahtuu tähän syksyyn uusiakin innostuksenaiheita.

Ensin ajattelin, että kesä loppui tänä vuonna liian aikaisin. Helteiset ilmat vaihtuivat viikon kestäviin sateisiin ja lopulta luovuin pitkin hampain sandaaleistani ja vaihdoin tilalle kumpparit ja kiedoin villahuivin kaulaan. Olen harmitellut useana viikonloppuina syksyisen tuulisia ja sateisia päiviä, jolloin purjevene on pysynyt laiturissa. Mitä antaisinkaan yhdestä lämpimän aurinkoisesta päivästä merellä! Fakta on kuitenkin se, että Silja on aika nostaa pian talviteloille ja huoltaa ennen pakkasia. Kasvihuoneessa viimeiset tomaattiryppäät vielä sinnittelevät ja yrittävät punastua ennen kuin kuihtuvat pois. Tilalle saan kuitenkin onneksi paljon asioita, jotka tekevät syksystä ihanan. Alle tein listan parhaimmista asioista, joita syksyllä fiilistelen.

Arkirutiinit

Kesän jälkeen olen tosi onnellinen siitä, että syksy tuo mukanaan arjen ja rutiinit. Harrastuksiin alkaa löytyä enemmän aikaa, työjutut pääsevät kunnolla käyntiin ja iltaisin tehdään ihan tavallista kotiruokaa. Viikonloppuisin voi silti  vielä vähän villiintyä ja nukkua pitkään tai karata mökille.

Kiireettömyys

Rauhalliset illat, hyggeily kotona, lankakeriin kietoutuminen ja neulominen sohvan nurkassa. Kesällä minut valtaa usein kova kiire tehdä ja elää lomaa kuin viimeistä päivää. Tykkään siitä tunteesta, mutta samalla se myös väsyttää.Iltaisin ei malta jäädä sohvalle lepäämään vaan tulee tunne, että pitäisi puuhailla puutarhassa tai lähteä metsään. Koska kesä. Syksyn tullen sateiset päivät antavat pakollisen tauon pihahommiin tai jatkuvaan levottomaan tunteeseen, että pitäisi olla parhaillaan tekemässä jotakin ja nauttimassa säästä.

Jooga

Joogastudio Valon eteeriset tuoksut ja nariseva lautalattia kutsuvat luokseen rauhoittumaan. Studiolla pystyn rentoutumaan tavalla, jota en ole kotioloissa vielä oppinut. Tänä syksynä kehoni on sitä mieltä, että se haluaa käydä erityisen paljon yinjoogassa ja kuuntelemassa äänimaljoja.

Retkeily luonnossa

En tiedä enempää syksystä muistuttavaa asiaa, kuin sienisaaliilta tuoksuva kostea metsä. Retkeilykausi on syksyllä parhaimmillaan ja toivon, että veneen noston jälkeen päästään taas heittämään rinkat selkään. Onneksi kotiseudulta löytyy myös paljon kivoja reittejä, joihin voi lähteä muutamaksi tunniksi maadoittumaan ja syömään eväitä. Kurjenrahkan kansallispuisto alkaa ihan kiven heiton päästä kotiovelta ja sieltä löytyy polkuja joka makuun.

Satokausi parhaimmillaan

Syyskuussa metsät ja pihat ovat pullollaan marjoja. Itse hamuan omiin varastoihini mahdollisimman paljon mustikoita, puolukoita, tyrnejä ja karpaloita. Omenakausi saa välillä itsehillinnän pettämään ja joskus tapahtuu pieniä ylilyöntejä, kun tajuan, että kaapista löytyy tuorepuristettua omenamehua 80 litraa. Sienestystä haluan harrastaa suurimmaksi osaksi löytämisen ilon vuoksi ja saaliin kulkeutuu yleensä muiden patoihin, mutta olen yrittänyt opetella kokkaamaan niitä myös itse.

Juoksulenkit ja kylmäuinti

Helteisen kesän jälkeen on ihana juosta hapekkaassa aamussa ja pulahtaa kylmään lampeen lenkin päätteeksi. Mitä sumuisempaa, sitä innostuneempi olen. Yritän viritellä syksyksi myös polkujuoksua takaisin kalenteriin, sillä kevään ja kesän aikana juoksuvalmennus on vienyt paljon aikaa ja fiilispohjalta juokseminen jäänyt vähän vähemmälle. Aion juosta ainakin jokavuotisen Savojärven + Pukkipalon reitin ympäri. Polkua niillä reiteillä kertyy n. 15km. Juoksuvalmennus on ollut superhyvä ja uskon, että olen kehittynyt erityisesti pitkissä matkoissa paremmaksi.

Myrskyisä saaristo

Tämän syksyn uusi juttu, jonka haluan päästä kokemaan. Romanttisen runollisena ihmisenä myrskyisät illat karuilla kallioilla viehättävät suuresti. Nyt, kun meillä on lainamökki käytössämme, odotan jo innoissani sadetakkieni ja myrskylyhtyjeni kanssa ensimmäisiä myräköitä. En keksi parempaa tapaa viettää viikonloppua kuin juosta tuulessa pihan poikki saunan lämpöön tai täyttää ristikoita kynttilänvalossa, kun sade vihmoo ikkunoita.