Mukava tutustua

Terve!

Olen bloggaillut jo useamman vuoden blogspotin puolella ja päätin vihdoin siirtyä tänne Lilyyn josko se toisi vähän lisäinnostusta kirjoittamiseen. Tuntuu, että tuolla bloggerin puolella kaikki on niin hankalaa, että postailut jäävät pelkiksi luonnoksiksi leikepöydälle. Haluan ensin kertoa itsestäni muutaman jutun ja siirtelen pikkuhiljaa osan vanhoista teksteistäni tänne puolelle. Kirjoittelen täällä paljon omasta elämästäni ja pidän blogia tällaisena nykyajan päiväkirjana. 🙂 Aiheita tulee varmasti olemaan säkkikaupalla aina sen mukaan, mikä milloinkin kiinnostaa. Toivon, että tästä blogista jää itselleni ihana muisto, johon voin palata vuosien päästä katselemaan kirjoituksiani. On toki mukavaa jos tänne löytää muitakin lukijoita.

Olen kolmenkympin korvilla oleva Turkulainen nainen, joka pitää kovasti kotoilusta, perheestä, ystävistä, luonnosta, sisustuksesta sekä hyvästä ruuasta. Perheeseeni kuuluu mies sekä aina välillä hänen tyttönsä ja maailman paras kissa Sulo, joka asustaa nykyisin maaseudulla vanhempieni luona. Blogissa suunnitellan myös meidän tulevia häitä ja haaveillaan puutalosta omalla pihalla varustettuna. Päätin tehdä tähän alle hauskan yhteenvedon tämänhetkisistä ajatuksistani erilaisista asioista:

Pohdin aika usein sitä, että olisi niin kovin tärkeää muistaa elää hetkessä ja nauttia tästä päivästä. Olen ihmistyyppi, joka helposti miettii asioita ”sitten kun”-metodilla. Tähän lupaan keksittyä syksyn aikana erityisen tarkasti.

Rakastan omaa miestäni. On ihan uskomatonta, mikä sattuma toi meidät yhteen 3,5 vuotta sitten enkä vaihtaisi päivääkään. Parasta maailmassa on se, että saa mennä naimisiin parhaan ystävänsä kanssa.

Haaveilen narisevista lattioista villasukkien alla, takassa rätisevästä tulesta, oman pihan lehtien kahinasta, kynttilänvalosta verannalla, leivinuunista kantautuvasta leiväntuoksusta, yhteisistä illanvietoista, omista lapsista ja siitä, että voin upottaa sormet oman kasvimaan multaan.

Tarvitsen ympärilleni perheen ja ystävät. Oma koti on paras paikka maailmassa ja vaikka olisi ollut hiukan huono päivä niin mikään ei voita lämmintä vilttiä hartioilla.

Inhoan sanaa someraivo. Nykyään ihmiset kirjoittavat toisilleen niin rumasti hetken mielijohteesta. Tuntuu, että koko somemaailmaa varjostaa ihmisten negatiivinen ja arvosteleva suhtautuminen kaikkeen. Toivon, että se on ohimenevä ilmiö.

Pelkään joskus pimeää. Lisäksi olen auttamaton pelkurihousu jos minua pyydetään katsomaan jotakin kauhuelokuvaa. Meillä on R:n kanssa käytössä Bookbeat-sovellus enkä pysty lenkillä kuuntelemaan pelottavia kirjoja, koska mielikuvitukseni alkaa heti laukata.

Kaipaan silloin tällöin ystäviäni. Olen huomannut, että olemme aika erilaisissa elämäntilanteissa, joka joskus vetää meitä erilleen. Monet ystäväni ovat perheellisiä ja ystävyydelle jää siksi aika vähän aikaa. Nyt on vain pidettävä kynsin ja hampain niistä tärkeimmistä kiinni.

Kerään kauniita esineitä. Olen sisustusjuttujen kanssa aika kranttu ja kelpuutan vain kaikkein kauneimmat ja ihanimmat asiat kotiini. En pidä juurikaan tavarapaljoudesta ja haluan, että kotona esillä on vain ne kaikkein tärkeimmät tavarat. Tyynynpäällisten kanssa myönnän, että sattuu välillä ylilyöntejä! ;) Kerään myös intohimoisesti sieniä vaikken niitä juurikaan syö. Sienten löytäminen on paras tunne maailmassa!

Lempi

Väri: Sininen, vihreä, maanläheiset värit.
Vuodenaika: Syksy
Eläin: Kissa ja koira
Lukeminen: Harry Potterit aina ja ikuisesti.
Ruoka: Itse kokattu lihapata
Juoma: Kaakao

Mukavaa alkavaa syksyä!

-Annika