Oman elämän fundamentit

Aamukahvilla-podcastissa puhuttiin jokin aika sitten oman elämän fundamenteista, niistä kivijaloista, johon kaikki olemisessa perustuu. Ajatukset, arvot ja haaveet kietoutuvat pitkälti niiden ympärille ja podin jaksosta intoutuneena lähdin pohtimaan oman elämäni peruspilareita. Mitä ovat ne arvot, joiden mukaan toimin ja ajattelen? Mitä ovat ne kaikki minulle tärkeät asiat, jotka tekevät olemisestani onnellista? Niitä ei tarvinnut kauaa miettiä, sillä itsestäänselviä asioita nousi esiin heti neljä. Ne ovat neljä minun elämäni tärkeää fundamenttia. En pysty mitenkään laittamaan niitä tärkeysjärjestykseen, sillä mikään niistä ei ole toista suurempi. Jos yhden nappaisi pakasta pois, elämästäni puuttuisi heti jotakin tosi isoa.

Yhteys luontoon

Se on ollut aina ja tulee aina olemaan. Rakkaimmat lapsuusmuistoni liittyvät luonnossa kulkemiseen, aurinkoisiin päiviin lähimetsän varjoissa ja uimaretkiin Falkinkoskelle. Tarvitsen pienen hetken luonnossa joka päivä, jotta pysyn onnellisena. Nautin vuodenaikojen muutoksista ja luontokokemuksien vaihtelusta niiden mukaan. Keväällä kasvatan, kesällä polkujuoksen ja rentoudun aamu-uinnilla, syksyllä muutun keräilijäksi ja vaellan syvälle metsiin ja talvella hiihdän suolla. Kaikki ne aktiviteetit ovat yhtä rakkaita. Tykkään retkeillä ympäri vuoden. Olen kotonani metsissä ja tiedän, että luontoa kunnioittavat ihmiset ja siellä asuvat eläimet mahtuvat kaikki sopuisaan yhteiseloon. Pitäisi kuitenkin muistaa, että eläimet asuvat metsissä ja me vain vierailemme siellä. Kulkeminen luonnossa saa sykkeen tasaantumaan, tuntuu maadoittavalta ja rauhoittavalta. Ennen olen ollut se tyyppi, jolle metsät ovat se juttu. Voin onnekseni kuitenkin todeta, että myös sileät rantakalliot, saaristo ja meri on tullut tärkeäksi osaksi minua. Se tuntuu uudelta ja jännittävältä, sillä suhteeni mereen on ennen ollut aika kaukainen. Mitä enemmän opin saaristoluonnosta, sitä enemmän rakastun siihen. Luonto on kaikilla tavoilla se, mitä elän ja hengitän.

Liikkuva ja hyvinvoiva keho

Se, että kehoni pystyy kuljettamaan minua upeisiin paikkoihin, on yksi elämän tärkeä peruspilari. Ilman hyvinvointia ja säännöllistä liikuntaa, olisin paljon onnettomampi. Pysyn terveenä, kun olen aktiivinen ja saan omista liikuntaharrastuksistani paljon sisältöä arkeen. En osaa edes kuvitella, miten kamalaa olisi menettää oma liikunnallisuus ja siksi haluankin varmistaa, että sitä kuuluu jokaiseen päivääni ainakin vähän. Olen opetellut haastamaan itseäni ja tykkään nykyään enemmän kehon rasituksesta, mikä on melko uusi tunne muutaman vuoden takaa. 10 vuotta sitten olin täysi vastakohta itsestäni, sillä en halunnut harrastaa mitään, söin tosi epäterveellisesti enkä ollut kiinnostunut hyvinvoinnista. Laihdutus kiinnosti, mutta ei hyvinvointi. Nyt, kun tiedän enemmän, haluan pitää itsestäni mahdollisimman hyvää huolta. Harmi, että ennen hyvinvoinnin tärkeyden todellista ymmärtämistä ehdin sairastua kilpirauhasen liikatoimintaan. Uskon nimittäin, että omat elämäntapani vaikuttivat osittain myös sen syntymiseen.

Tilaa luovuudelle

Mielikuvitukseni työskentelee jatkuvasti uusien luovien asioiden äärellä ja niiden ulospäästäminen lisää onnellisuutta. Teen paljon käsilläni ja haluan jatkuvasti luoda jotakin. Kasvien kasvattaminen, maalaaminen, neulominen, valokuvaus ja kirjoittaminen ovat tapojani päästää luovuus valloilleen. Alitajuntani pursuilee kaikenlaisia ideoita ja siksi tykkään myös tehdä työtä lasten parissa, jossa pystyn hyödyntämään taitojani. Tosin vielä enemmän minulle merkitsevät vapaa-ajalla omat harrastukseni. Maailma olisi hyvin paljon värittömämpi paikka, jos en voisi toteuttaa ideoitani vapaasti. On ihanaa innostua uusista jutuista, ovat ne sitten maton kutomista kangaspuilla, kirjan kirjoittaminen tai keramiikkakurssi. Osa niistä jää puolitiehen, mutta osa on mukana matkassa edelleen.

Perhe

Haluan olla osa perhettä ja haluan, että minulla on oma perhe. Oman lapsen myötä, se olisi kaikkea sitä mitä olen toivonut, mutta perhe tarkoittaa minulle ennen kaikkea sitä, että olen osa jotakin. Maailmassa on ryhmä ihmisiä, joihin minulla on syvempi yhteys, jota ei ystävyydellä pysty rakentamaan. Historiassa on ollut olemassa kourallinen niitä, joiden valinnat ovat johtaneet siihen, että ylipäätään olen täällä. Koen suhteeni omiin vanhempiini, isovanhempiini ja siskooni tärkeänä ja toivon, että välimme olisivat aina hyvät ja lämpimät. Olisi kamalaa olla ilman omia juuriaan, kuulumatta mihinkään. Kotini ja siellä asuvat ihmiset ovat minulle tärkeitä. Vietän mielelläni aikaa kotona puuhaillen pieniä asioita. Pidän tärkeänä sitä, että arki rullaa ja asiat pysyvät mahdollisimman tavallisina.