Ajatuksia kesäkuulta

Niin siinä sitten kävi, että olen jo niin lomalla, että unohdin täysin tämän kesäkuun postauksen. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Kirjoittelen tätä juuri matkalla Kemiönsaarelle. Sieltä löytyy nimittäin meidän vene, joka alkaa olla jo valmis vesillelaskuun, niin jännittävää! Kirjoittelen pienestä puuveneestämme ja siitä miten se tupsahti elämäämme vielä lisää tuonnempana. Kesäkuu oli loppujen lopuksi kiva, vaikka alku oli tosi surkea ja ajattelin jo hetken, että koko kesä on pilalla. Onneksi Suomen kesä on kertakaikkiaan niin upea, etten ollut surullinen kovin kauaa. Helteitä on pidellyt ihan maanlaajuisesti ja joka päivä on ollut täydellinen kesäsää. Olen uinut paljon, juossut, puuhaillut puutarhassa, neulonut, syönyt mansikoita ja odottanut tulevaa lomaa. Juhannus vietettiin venettä kunnostaessa ja grillaillessa.


Parasta… 
Vehreä luonto, kypsät mansikat, aamujen juoksulenkit ja pulahdukset lampeen. Kesätyö Kupittaalla ja työkavereiden tapaaminen 1,5 vuoden tauon jälkeen. Tilasin itselleni myös uuden villapaita-kirjan ja laitoin puikot taas heilumaan. Kesäkuussa oli paljon aihetta iloon ja onneksi oli, sillä kuukauden alku oli vaikea.

Ylitin itseni… Ensimmäinen juoksuvalmennus tuli päätökseen ja jatkoin heti seuraavalle. Uusi valmennus otti kyllä luulot pois heti alkuunsa eikä helteiset kelit ole helpottaneet vauhtiin pääsemistä. Mutta tykkään!

Olisi voinut jäädä välistä… Alkukuusta ravasin verikokeissa tiuhaan, pelkäsin pahinta ja toivoin parasta. Mutta niin siinä taas kävi, että raskaus meni kesken. Ensin tuntui siltä, että tästä koko kesästä tulee vain surkea. Mutta kuitenkin kaikki kivat jutut ympärillä saivat piristymään ja nyt kun tiesin tilanteeni jo heti ensi metreiltä alkaen, asiasta oli helpompi päästä eteenpäin. Samana päivänä kun tein testin, tiesin jo ensimmäisten verikokeiden tuloksen ja sen, että HCG oli liian matala.

Mieleenpainuvin hetki… Juhannuspäivän yötön yö. Iltapäivällä ukkospuuska pyyhkäisi ylitsemme ja iltaa kohden pelto muuttui sateen jäljiltä kauniin sumuiseksi. Nappasin kameran mukaan ja lähdin tunnustelemaan kesäyötä. Siellä heinikossa auringonlaskua ihaillessa unohdin ihan kaiken kurjan, mitä aikaisempi kuukausi toi mukanaan. Kirjoituksen kuvat ovat siltä reissulta.

Herkullisin asia… Naapuripellon makeat mansikat. Olen syönyt tuoreita mansikoita kesäkuussa niin paljon, että muistan niiden tuoksun ja maun varmaan vielä keskitalvellakin! Onneksi lähellä on paikka, josta noita herkkuja voi kerätä ämpärikaupalla.

Heinäkuulle

Vähän enemmän… Rentoutumista, lomailua ja ihania kesäpäivien kokemuksia.

Vähän vähemmän… Kiirettä. Lomalla kuuluu ajelehtia, olla hiukan tylsää, unohtaa mitä oli tekemässä ja löytää itsensä tuijottelemasta muurahaisia puutarhassa.

Toivon… Kesäisiä sateita, puutarhan tuoksua, kypsiä tomaatteja, purjehduksia saaristoon, grillailuja ystävien kanssa ja pitkiä juoksulenkkejä metsässä.

 

Hyvinvointi Oma elämä

Kesäisten viini-iltojen villapaita

Tässäpä yksi eriskummallinen villapaita, joka valmistui puikoilta jo kevään aikana, mutta muutama langanpätkä siitä on edelleen päättelemättä. Ajattelin ensin, että neuleesta taisi tulla liian värikäs ja pastellinen omaan makuuni, mutta olen ehkä näin kesän aikana alkanut sittenkin tykätä siitä. Villapaitaan ei ole varsinaista ohjetta, mutta olen selaillut paljon @muitaihania Tiina Arposen instaa ja blogia ja sieltä olen löytänyt melkein kaikki nämä ihanat kuviot. Hänen blogistaan löytyy myös sukkaohjeita, joissa kyseisiä kuvioita on käytetty.  Kiitos siis Tiinalle inspiraatiosta! Nimesin tämän version ”kesäisten viini-iltojen villapaidaksi”, sillä silloin on kiva heittää päälle jokin kevyt neule, jos pimenevässä elokuun illassa alkaa viluttaa. Tulette näkemään paitaa varmasti täällä blogin puolella vielä uudelleen.

Olen neulonut paidan melkein kokonaisuudessaan lankavarastoni jämäkeristä ja suurin osa niistä on 7 veljestä lankaa. Pari pastellista kerää on myös Novitan Muumit- lankoja. Valitettavasti tarkempia värikoodeja minulla ei ole antaa. Paita oli nopeaa ja mukavaa neuloa, sillä jatkuvasti vaihtuva kuvio ei käynyt missään vaiheessa tylsäksi. Tämänhetkinen neulomukseni ei tunnu edistyvät sitten millään, kun miehusta on tasaista suljetun neuleen puurtamista monta kymmentä senttiä. Jos kaipaat siis alati vaihtuvaa kuviota, voisi tälläinen kirjoneule olla sinunkin juttusi. Lankojen päättelemisessä on kova homma, sillä värit vaihtuvat jatkuvasti. Huono puoli tässä villapaidassa on, että kuvion kannalta se tuntuu aika heppoiselta ja päättelyssä kannattaa olla tosiaan tarkkana, ettei lankoja lähde karkaamaan. Omassa paidassani kainalot tuntuvat olevan ehkäpä se heikoin kohta.

Miehustan aloitin neulomaan 4,5 kokoisella pyöröpuikolla ja joustinneuleen jälkeen vaihdoin 6 pyöröön. Miehustassa on silmukoita 148. Hihat neuloin samankokoisilla sukkapuikoilla, ensin joustimet ja sen jälkeen isommalla koolla sileän neuleen. Hihoissa aloittaessa minulla oli 40 silmukkaa ja joustinneuleen jälkeen lisäsin jokaiselle sukkapuikolle +5 silmukkaa (yhteensä 20). Näin hihoista tuli mielestäni kivan löysät. Paidasta tuli kaikkineen aika löysän tuntuinen ja menee mielestäni L-kokoisena.

Aloitin vihdoin tällä viikolla lomailut ja tarkoituksena olisi aktivoitua blogissa kirjoittelemaan kaikkia ihania kesäjuttuja! 🙂

Koti DIY Päivän tyyli