Tapahtui maaliskuussa

Tajusin vasta tällä viikolla, että maaliskuuhan meni jo. Toisaalta onneksi se meni näin nopeasti ja ollaan koko ajan lähempänä lämpöisiä kevätpäiviä.Olen jo korviani myöten täynnä tätä talvea, pakkasta ja räntäsateita. Kaipaan poluille juoksemaan ja purjehtimaan. Jos maaliskuuta pitäisi kuvailla lyhyesti yhdellä adjektiivilla, se oli liikunnallinen. Aloitin oikein urakalla juoksutreenit, keskityin joogaan ja kävin pari kertaa avannossa.

Maaliskuussa

Onnistuin. Harrastin liikuntaa paljon enemmän kuin talvikuukausina. Aloitin taas valoisampien aamujen ansiosta lenkkeilyn ennen työpäivää. Tykkään siitä tosi paljon, sillä saan siitä energiaa koko loppupäiväksi. Jokaiseen viikkoon kuului yksi yinjooga-harjoitus ja rauhallisempi päivä. Treenasin juoksuvalmennuksen avulla itseäni taas parempaan kuntoon ja penikat kestävät nyt onneksi hyvin 4-5 juoksua viikossa.

Panostin. Kiva kirjoittaa kerrankin, että treeniin. Olen laittanut myös ruokavaliotani remonttiin, joka tuntuu olossa ja kropassa näköjään aika nopeasti. Olkoonkin sitten kuvitelmaa tai ei.

Olisi saanut jäädä välistä. Harmittaa, että olen ihan surkea pyöräilijä. En tiedä mikä vika minussa on, mutta pyörän selässä jalat menevät maitohapoille välittömästi pienessäkin vastatuulessa. Se tuntuu tosi oudolta, koska juoksu ja salitreeni sujuu ihan mutkattomasti. Lähdin yhtenä melko kylmänä iltana pyöräilemään 10km lenkkiä ja inhosin joka hetkeä.

Mieleenpainuvin retki. Pääsin jo ensimmäistä kertaa polulle ja se oli niin ihanaa. Muistin heti, että niitä hetkiä varten juoksen myös siellä räntäsateessa autotien reunaa silloin, kun ei tippaakaan kiinnosta. Aurinko paistoi ja lumi oli sulanut poluilta paikoitellen. Juoksin yhdellä suosikkireitilläni Kurjenrahkalla ja synkissä havumetsissä raikasi lintujen kevätsoitto oikein urakalla. Aloin heti haaveilla kesän pitkistä polkujuoksuretkistä pienen eväsrepun kanssa.

Onnellisin hetki. Ystävätreffit Järvelän avannossa.

Paras herkku. Sunnuntaiaamun brunssi, jossa oli tarjolla hillolla ja kermavaahdolla täytettyjä croisantteja.

Huhtikuussa

Vähän enemmän. Toivottavasti huhtikuussa olisi enemmän aikaa parisuhteelle. Viime aikoina yhteiset jutut ovat jääneet arjen jalkoihin ja olisi piristävää lähteä kaksin viettämään iltaa.

Vähän vähemmän. Olen ollut maaliskuussa tosi ärsyyntyneellä mielellä vähän kaikesta. Lapsiperheistä, raskausuutisista ja tyhjänpäiväisistä asioista elämässäni. Olen ollut pettynyt omaan kehooni ja siihen, että tämä projekti kestää liian kauan. Huhtikuussa yritän keskittyä enemmän asioihin,mitkä elämässäni ovat hyvin. Muuhun kun en pysty mitenkään vaikuttamaan.

Toivon, että pääsemme huoltamaan ja korjaamaan purjevene Siljaa. Ilmat ovat nyt olleet aika kylmät, mutta toivo elää edelleen, että kevät saapuisi vappuun mennessä. Vanhassa puupaatissa on taas paljon laittamista, mutta se on ollut kivaa puuhaa ja tykkään ajella Kemiönsaarelle haistelemaan saaristotuulia.

Aion, polkujuosta paljon!