”Vanha rouva” tuli taloon
Eräänä erityisen sateisena ja pimeänä lokakuun iltana jouduin hieraisemaan silmiäni kahdesti, kun näin paikallisella facesivustolla ilmoituksen senkistä, jonka omistaja oli valmis lahjoittamaan sen eteenpäin. Laitoin salamana hänelle viestiä ja olin ihan varma, että vaikka kyseessä olikin annetaan/lahjoitetaan ryhmä, senkki maksaisi maltaita. Kun omistaja kertoi antavansa senkin ihan ilmaiseksi, sovimme noudon vielä samalle illalle, vaikka kello olikin jo reippaasti yli 20. Minulle ei koskaan ikinä käy tuuri näiden vanhojen huonekalujen kanssa, vaan jään aina huokailemaan toisten löytöjen perään.Ensimmäistä kertaa elämässäni, oli minun vuoroni saada tälläinen aarre käsiini. Senkin omistaja oli iloinen, että senkkiä tuli hakemaan toinen vanhoja huonekaluja arvostava sielu ja lupasin laittaa hänelle kuvan, kun senkki löytäisi paikkansa meidän kotoa.
Kun sain senkin raahattua kotiin puhtaan innostuksen ja tahdonvoiman avulla, se löysi hyvin pian paikkansa olohuoneesta takan lämmöstä. Vieressä viettää eläkepäiviään myös ihana vanha keinutuoli, joka löytyi tätini ostamasta vanhasta aitasta. Taso vaatii pientä kunnostusta ja uutta lakkakerrosta päälleen ja ovia pitäisi hioa kevyesti, jotta ne avautuisivat paremmin. Sisäosat maalataan, jotta saadaan vanhan huonekalun haju pois senkistä. Eli tosi kevyt ehostus olisi luvassa, koska senkki itsessään on niin upea tuollaisena kuin on. Koska meiltä ei kodista löydy ylimääräistä tilaa touhuta, saa kunnostus jäädä ensi kesälle, kun voin suorittaa kaiken ulkona katoksessa. Senkki on kuitenkin sen verran hyvässä kunnossa, ettei entisöinnin siirtyminen juuri haittaa ja haluan perehtyä asiaan kunnolla, etten vain pilaa tuota ihanaa huonekalua. Onneksi minulla on taustatukena isoisäni, joka on taitava puutöissä. Hänen tekemiään lyhtyjä vilahtelee blogini kuvissa jatkuvasti.
Senkin alkuperästä ei ole tietoa, mutta kaapin ovessa lukee, että se on valmistettu Suomessa. Näissä vanhoissa huonekaluissa minua kiehtoo kauneuden lisäksi niiden tarinat. Mitä kaikkea senkki onkaan nähnyt ja mitä sen sisällä on säilötty? Kuinka vanha se on? Missä tai kenellä mahtavat olla kaapin avaimet tällä hetkellä? Samaa mietin välillä vanhasta keinutuolista, että kuka siinä onkaan ennen meitä istunut. On ihana kerätä pikkuhiljaa kotiinsa huonekaluja, joita oikeasti rakastaa ja ihailee ja pistää samaa vauhtia pois noita kiiltovalkoisia tavaroita, joista puuttuu persoonallisuus.
Lopuksi vinkki, jos etsit vanhoja huonekaluja ja sisutusesineitä ihan tarkoituksella, niin kannattaa poiketa Pimeellä Vintillä Säkyläntiellä. Sieltä löytyy ihan kaikkea mahdollista vanhaa tavaraa omaan kotiin. Käy kurkkaamassa!