Tinder-tilisi on estetty

Olen hyvää vauhtia jäämässä koukkuun avioliitosta selviytymiseen.

Nämä rauhoittavat, jotka työterveyslääkäri määräsi, ovat olleet pelastus elämässäni siitä lähtien, kun ymmärsin elämän olevan yhtä tunteiden uuvuttavaa vuoristorataa Linnanmäen puisen vuoristoradan ensimmäisessä vaunussa ilman hyvin treenattua jarrumiestä siellä junan viimeisessä vaunussa.

En olisi ikinä kuvitellut, että pieni pilleri poistaa kaikki tunteet. Ja elämä ilman tunteita on kuin voisi syödä joka päivä kaurapuuroa kyllästymättä siihen.

Nyt mikään ei tunnu missään. Ei sääliä, vihaa, surua. Ei sikiöasentoitkuilua kylppärin lattialla.

Olen työkykyinen. Olen aloittanut taas syömään. Nukun läpi yön. Hoidan kodin, koiran, lapsen. Voisin olla 50-luvun kotiäiti barbituraateissa. Olen pystynyt jopa käymään omissa esityksissäni puhumassa ja näyttänyt täysin skarpilta. Vaikka en ole mikään äärimmäinen jännittäjä, nyt ei jännitä edes sitä vähää.

Ihmeellisiä lääkkeitä meillä on laillisesti tarjolla. Näissä fiiliksissä minusta voisi tulla vaikka poliitikko, poliisi-sovittelija kidnappaustilanteisiin tai base-hyppääjä. Sisäinen zen ei häiriintyisi varmaan edes viemärisukeltajana.

Sen sijaan tinder-tilini esto herätti pientä sisäistä vapinaa. Mitä maailmankaikkeus yritti minulle kertoa? Miten suljetun tinderin saa avattua? En keksinyt muuta kuin poistaa sovellus, ladata se uudelleen ja sanoa maailmankaikkeudelle, että jos tämä oli merkki, niin pysyköön suljettuna. Tili avautui ja nyt voin taas etsiä elämääni sitä kurjuutta, jota en kaipaa.