Hiljaista…
…toinen tuhisee pinnasängyssänsä meidän huoneessa. Odottaa, että aamu tulee ja silittää aamuisen hymyn kasvoilleen. Kuinka uni on sotkenut hiukset niin hennot, mutta myöskin niin itsepäiset. Kiehkura on aivan kiemurallaan jonka sitten äiti sukii muotoonsa heti aamulla. Odottaa, että kohta saa taas leikkiä ihanilla leluilla. Ne tuntuvat joka päivä niin uusilta ja maistuukin ehkä paremmilta kuin […]