Kovat odotukset

Kun nainen tulee tiettyyn ikään ja etenkin jos kuvioissa on jo se vakituinen kumppani, varmasti jokainen saa edes joskus sitä vanhempien naisten tai ystävien vihjailua siitä olisiko ”pullat jo uunissa” tai uteluja onko lapset jo suunnitteilla. Minä olen saanut kyseisenlaista vihjailua ja uteluja osakseni jo aivan liian pitkään ja aivan liian paljon. Eikä se ole suinkaan vähenemään päin. 

Ensimmäiset vihjailut taisin saada omalta äidiltäni täytettyäni 20 vuotta. Minä ja Matti olimme tuolloin siis seurustelleet vuoden päivät. Se oli vasta sellaista hienovaraista vihjailua siitä, että ehkä meillä juhlittaisiin ristiäisiä viiden vuoden sisällä. Itsehän olin vauvakuumeinen jo tuolloin ja salaa näin toivoinkin. Toive ei käynyt toteen. 

Uteluja ja vihjailuja olen saanut kuitenkin 20-vuotiaasta lähtien enenevissä määrin eri puolilta: omilta vanhemmiltani, anopilta, ystäviltä ja työkavereilta. Vihjailut ja utelut yltyivät entisestään sen jälkeen kun menimme kihloihin ja hääpäivä oli päätetty. Yhtäkkiä se oli täysin ok kysellä: ”häät on jo tulossa, millos on lasten vuoro?”, ”joko teillä on lapset haaveissa ja yritys päällä?”, ”Olen ollut viimeaikoina hajamielisempi ja väsyneen oloinen, oletko raskaana?”, ”Ai suunnittelet vaihtoa päivätöihin? No se onkin mukavampaa sitten kun se lapsi tulee”. Kun joulukuussa yritys sitten todella aloitettiin, en halunnut hiiskua asiasta kuin aivan kaikkein parhaimmalle ystävälle. En halunnut joutua selittelemään jatkuvasti muille, miksi en vieläkään ole raskaana, jos ei tärppäisikään. Enkä ainakaan jaksaisi niitä uteluja, että joko on tärpännyt. 

Hiljaa pysyminen ei auttanut… Silti saa jatkuvasti vaivaantuen yrittää jotain sopertaa kysymyksiin siitä, että olenko jo raskaana ja joko on jo yritys kovasti päällä. Kun vaihdoin työpaikkaa, vanhat työkaverit ilmoittivat, että tule sitten näyttämään meille sitä vauvaa. Niin mitä vauvaa? Anoppi totesi kesällä sukujuhlissa sukulaislapsia katsellen ”milloin meille tulee tuommoinen?”

Itse otan hyvin raskaasti kaikenlaiset utelut ja vihjailut, etenkin nyt, kun tilanne on mikä on. Vain yksi luotettavin ystäväni tietää tilanteestamme ja olen hänen kanssaan asiasta jutellut, Välillä kuitenkin tuntuu, että kovasti minua yritetään pakottaa jakamaan muillekin yksityisasioitamme. Olen muutenkin huono hetkessä keksimään mitä sanoa, kun pläjäytetään kysymyksiä päin naamaa, usein vastaukseksi saa epämääräistä muminaa ja nopean aiheen vaihdoksen. Joskus sanon, että kerron kun on jotain kerrottavaa, tai lastenhankintauteluihin ”kaikki aikanaan”. Tilannetta ei varmasti helpota se, että olen aina ollut hyvin lapsirakas ja kaikki sen tietävät, siksi varmaan ihmeellistä onkin ettei sitä lasta vielä ole. Mutta niin se on minullekin ihmeellistä…

Ehkä se mitä yritän sanoa on, että ennen kuin itse avaat suusi kyseisestä aiheesta, mieti hetki. Onko mahdollista, että sieltä löytyy taustalta samankaltaista kriisiä kuin meiltä? Onko kyseinen henkilö/pari itse ottanut asian puheeksi? Onko mahdollista, että he eivät halua asiaa jakaa sinun kanssasi? Varminta on pysyä itse hiljaa ja antaa kyseisen parin/henkilön ottaa asia esille, mikäli näin haluavat. Tahaton lapsettomuus on jo riittävän stressaavaa ilman muiden luomaa painetta.

Onko muilla samanlaisia paineita? Miten olette sietäneet vihjailuja ja uteluita? Oletteko keksineet jotain fiksua vastattavaa?

Kommentit (3)
  1. Itellä oli se tilanne, että synnytin ”vasta” 32 vuotiaana. Siihen asti sain kuulla kyllä näitä samantyylisiä kysymyksiä. Valitettavasti kylmenin sen verran, että kun niitä sitten aina kyseltiin niin käännyin vain hiljaa kannoillani ja lähdin pois tilanteesta. Tämä sai myös kyllä ihmiset ymmärtämään, vaikka tuo ei parasta kohtelua ollutkaan. Mutta kun anoppi viidenellä kerralla katsoi selkääni, niin ymmärsi. Tokikaan takana ei ole sama tilanne kuin sinulla, mutta kyllä se ärsytti kuitenkin. Ihan kuin sitä jälkikasvua pitäisi olla jo heti kun on 20 vuotta on mittarissa ja sitä aina ”hankitaan” tosta vaan. Itse olen oppinut siis olemaan tenttaamatta, mun mielestä se on todella asiatonta, takana kun voi olla mitä vaan. Asiat ei ole itsestään selvyyksiä ja tämä tuppaa unohtumaan ihmisiltä. Kyllä ne jotka haluaa, asiasta kertoo ja keskustelee.

    1. Kiitos kommentista! Olet oikeassa, kyselyt vaivaavat muitakin, kuin lapsettomuudesta kärsiviä. Voin myös kuvitella miten tahallaan lapsettomat joutuvat kerta toisensa jälkeen selostamaan, miten he eivät lapsia halua, ihan tahallaan, ja sitten kauhistellaan kerta toisensa jälkeen, että miksi ihmeessä, kun kaikkihan lapsia haluavat! Tai saatika ne, jotka lasta itse kovasti toivovat, mutta se toinen osapuoli on viellä teillä tietämättömillä.

      Mielestäni lasten hankinta on jokaisen oma asia ja on tosiaan törkeää sitä lähteä utelemaan, vaikka kuinka hyväntahtoinen olisikin. Jotkut haluavat jakaa asian, toiset eivät, mutta jokaisen omaa päätöstä asian suhteen tulisi kunnioittaa ja onnistuu parhaiten pitämällä suunsa kiinni.

      En tosiaan usko, että kukaan tuttu tai tuntemattomampi on uteluillaan pahaa tarkoittanut, mutta voisivat jo pikkuhiljaa alkaa ymmärtää vihjeen ja kunnioittaa meitä ja yksityisyyttämme…

      1. Aivan näin. Ja ei tosiaan varmasti kukaan tahallaan ole tahditon saati ilkeä. Inhimillisyyden rajojen yli ajattelemattomuutta vain 🙂
        Tahallaan lapsettomuudesta tuli juurikin mieleen ystävä sekä meidän jätkän täti, joka on tietoisesti päättänyt, että ei halua lapsia. Tämä tottakai voi joitakin kummastuttaa. Tässä kyseisessä ihmisessä kuitenkin ihanaa on se, että meidän jätkän on avosylin ottanut vastaan ja vuorannut kotinsa seinät valokuvilla mukulasta 🙂 Ei siis vihaa lapsia yleisesti, totesi vain, että ei ole hänen juttunsa. Kuitenkin lähes poikeuksetta, oma äitinsä (vaikka tietää päätöksestä) kommentoi aina tietyin väliajoin: ettekö voisi hankkia lapsia, olisi niin kiva nähdä minkä näkösiä heistä tulisi! Siinä pinnallisuuden ja ajattelemattomuuden huippu! Toki täysin eri asia, mutta siis esimerkkinä ihmisistä ja sitten ihmisistä 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *