Nyt äkkiä jotain sutinaa

Tammikuu ohi! Tipattomasta ja touhutipattomasta kunniakkaasti selvitty. Mutta täytyy myöntää, että melko tylsä kuukausi takana! Nyt tarvin äkkiä jotain sutinaa!

 

img_5656.png

Ja kuinka surkuhupaisaa, että samantien edellisen postauksen julkaisemisen jälkeen UV-heilani, jonka lupasin jättää taakseni, lisäsi minut snäppikaveriksi. Ja se pikkujouluheila (josta blogi sai alkunsa), jonka myös lupasin jättää taakseni, osti salikortin samaiselle kuntosalille, missä työskentelen. Pelkkää sattumaa? Mitään en ilmeisesti ole oppinut, koska uskon vakaasti, että universumi yrittää tässä viestittää mulle, että näillä kahdella heilalla on vielä joku rooli mun elämässä… 

Niimpä kaikki ystävät nyt taas painostaa laittamaan viestiä näille heiloille ja tunnustelemaan ilmapiiriä. Ja mä ihan tosissani haluaisin tietää, mitä kumpikin ajattelee. Mutta en millään haluaisi kysyä. Haluaisin olla sellainen kokenut maailmannainen, joka osaa ottaa kaikenlaiset tilanteet rauhallisesti eikä heittäydy heti kättelyssä miehen jalkoihin hääpuku päällä. Toisaalta olen tämän tammikuun aikana lukenut sellaista kirjaa, jonka sanoma on, että asiat tapahtuvat juuri silloin, kun sitä eniten tarvii. Ehkä mä vielä tunnustelen ilmapiiriä siellä snapchatissa ja kuntosalilla, ennen kuin teen mitään radikaaleja päätöksiä aloitteen tekemisen suhteen. Ja ehkä ne asiat etenee juuri niinkuin pitääkin ja juuri silloin kun pitääkin. 

Suhteet Rakkaus

Vääränlaiset miehet: mies, joka ei vie treffeille

Olen varmaan useampaan otteeseen todennut, että miehen on äärettömän vaikeaa sanoa suoraan, että ei ole kiinnostunut. Ja vaikka mies olisikin osannut kertoa sujuvasti, että ei ole kiinnostunut aloittamaan suhdetta, olen epätyydyttävän vastauksen myötä muovannut ne itse pääni sisällä tekosyiksi haasteiksi.

Tekosyy 1: Hän ei halua pilata ystävyyttä

Vuosia sitten olin ihastunut hyvään ystävääni. Näimme toisiamme melkein päivittäin ja vietimme usein aikaa toistemme seurassa. Jälkeenpäin muistin, että seurassamme oli kyllä yleensä muitakin, emme siis oikeastaan ikinä olleet kaksin. Kerroin tunteistani miehelle omilla syntymäpäiväkekkereilläni. Syntymäpäivälahjaksi ja vastaukseksi tunteenpurkaukselleni mies kuitenkin esitti tulkintansa Sonata Arctican Tallulah -kappaleesta. ”It’s easier to live alone than fear the time it’s over”.

Arvatkaa tartuinko tuohon mahtipontiseen eleeseen, ja jatkoin kuvitelmiani. Täytyy vaan todistaa sille, että ystävyytemme ei mene pilalle, vaikka aloittaisimme suhteen ja vaikka se jostain syystä päätyisikin joskus eroon. No, tosiasiassa ystävyys loppui melko pian koko synttäriepisodin jälkeen. Ihastukseni löysi uuden heilan, ja minulle jäi ainoastaan rintaa riipivä videoklippi karaoke-esityksestä. 

Tekosyy 2: Ehkä hän haluaa edetä hitaasti

Olin joskus ihastunut mieheen, jonka kanssa huomasin eläväni viestisuhteessa. Kävin hänen kanssaan muutamilla treffeillä. Tosin nämä ”treffit” taisivat olla sellaisia baari-iltoja, joista puolipakolla raahasin hänet kotiini ja ajattelin, että yön aikana hän rakastuu minuun tulisesti ja aamulla sovitaan kumman asuntoon muutetaan asumaan. Jostain kumman syystä niin ei ikinä käynyt. Jatkettiin silti ”tapailua” ehkä kerran kuussa ja aina minun aloitteestani. Hän kyllä tekstaili päivittäin, mutta ei ehdottanut koskaan kasvotusten tapaamista. Ajattelin, että on se kuitenkin tyhjää parempi ja ehkä tunteet syvenevät vähitellen. 

Vuoden kuluttua huomasin olevani edelleen samassa tilanteessa. Silmäni avautuivat vasta, kun vietimme isolla ystäväporukalla iltaa, ja tämä ihastus nappasikin baarista mukaansa toisen naisen (jonka puhelimen ennakoiva syöttö tunnistaa tätä nykyä blondivittuperkeleeksi)!!

Tekosyy 3: Ehkä hän unohti muistaa minut

No se mies, josta koko blogi sai alkunsa. Yhteisen yön jälkeen viestittelimme vielä viikon verran. Sovimme jopa näkevämme lähitulevaisuudessa. Tai siis eikös ”vois kattoo toisella kertaa sit” -viesti olekin lupaus… Ehkä hän on vaan nyt niin kiireinen, että ei varmaan muista soittaa tai viestittää. Enkä jaksa pelailla mitään pelejä, kumpi saa kysyä treffeille. Kaikki hokevat aina, että ”kyllä asiat etenevät omalla painollaan”. No eivät ne etene, jos niitä ei laita etenemään.

Joten nyt on aika edetä kaikkien näiden juttujen kohdalla vaiheeseen Case closed.

Yksikään ”juttu” ei ole omasta aloitteestani ikinä edennyt suhteen tasolle. Miehillä on varmaankin luonnostaan sellainen pieni metsästysvietti. Miehet nauttivat jahdista. On helppo unohtaa millaista deittailun kuuluisi olla, kun ei ole hetkeen törmännyt keneenkään, joka pyytäisi ulos. Muistutus itselle: kun mies haluaa sinut, hän soittaa sinulle, hän pyytää treffeille, hän järjestää aikaa sinulle, hän saa sinut tuntemaan itsesi seksikkääksi ja halutuksi.

”En halua pilata ystävyyttä” on vain näennäinen tekosyy. Jos mies on kiinnostunut, hän ei mahda itselleen mitään vaan haluaa lisää. Ja jos mies haluaa edetä hitaasti, hän kyllä kertoo sen suoraan eikä jätä mitään arvailujen varaan, koska haluaa varmistaa, ettei nainen kyllästy odottelemaan. Ja mitä viimeiseen esimerkkiin tulee – tyhjä lupaus. Jos mies olisi kiinnostunut, hän olisi jättänyt viestistään konditionaalin pois ja kirjoittanut milloin ja missä nähdään. Tai ainakin hän olisi tähän päivään mennessä ottanut yhteyttä. Jokainen näistä esimerkkimiehistä kertoi hyvin suoraan käytöksellään, ettei ole kiinnostunut. Olen vain kieltänyt totuuden.

Välillä ajattelen edelleen, että pienikin juttu on aina tyhjää parempi. Ja yksi annos läheisyyttä kerran kuussa auttaa jaksamaan aina seuraavan viikon. Mutta riittääkö se loppuelämäksi?

img_5637.png

Älä tuhlaa aikaasi vääränlaisiin miehiin. Jos mies on kiinnostunut, hän kyllä pyytää ja vie treffeille. 

Suhteet Oma elämä Rakkaus