Sinkkuangsti
Se on tunne, kun sukujuhlien ainoana sinkkuna luulet jäävästi yksin koko loppuelämäksesi.
Ei ole ollenkaan häpeällistä joutua perinteisillä Tapaninpäivän kahvitteluilla istumaan lastenpöytään, vaikka lastenpöytä-ikä on ylitetty jo reilusti yli kymmenen vuotta sitten. Mutta suvun ainoana ja viimeisenä sinkkuna on häpeällistä joutua istumaan lastenpöytään YKSIN.
Tänään sitten istuessani yksin siellä lastenpöydässä, jouduin muistuttamaan itseäni asioista, jotka sujuvat helpommin yksin kuin yhdessä – varsinkin jouluna:
– erittäin kuumassa huoneessa nukkuminen
– kalliin suklaan syöminen
– kehujen ja rahan vastaanottaminen
– tv-kanavan päättäminen
– langan pujottaminen neulan silmään
Ah, sitä vapauden tunnetta! Sinkkuelämälläkin voi olla suunta ja tarkoitus! Nyt menen nauttimaan vapauttani vaipua koomaan ja itkeä itseni uneen.
