Yhden illan jutut
Tammikuun toinen päivä ja oon jo lähtöpisteessä uuden vuoden lupaukseni kanssa.
Aloinkin nyt uuden vuoden rakkaustarinan (joka muuten noudatti melko hyvin alkoholi postauksen Viiden Vaiheen –kaavaa) myötä miettimään, että onko mun uuden vuoden -lupaus kuitenkaan ihan realistinen? Onko mahdollista pitää hauskaa ilman tunteita? Vai pitääkö tipattoman tammikuun lisäksi aloittaa myös touhutipaton, jotta ei tarvi jokaisena darrapäivänä itkeä yksinäisyyttään, kun se mies ei kosinutkaan aamulla.
Kun päätän lähteä jonkun matkaan, en tietenkään ajattele silloin yön pikkutunneilla, että huomenna se varmaan kosii. Ei ei, useimmiten vasta seuraavan päivän krapula tuo mukanaan ystävänsä epävarmuuden, yksinäisyyden ja ainakin 50 mitä jos -selitystä perusteluineen siihen, miksi mies ei ole vieläkään ottanut yhteyttä. Varmaan suurin osa miehistä silti olettaakin, että nainen ei voi harrastaa yhden illan juttuja vapaaehtoisesti, vaan lähtee mukaan nimenomaan seuraavan päivän kosintaa odottaen. Senhän takia miehet heittävätkin joka väliin vihjailuja tulevasta kosinnasta repliikeillä, kuten ”en ole kenenkään kanssa koskaan tuntenut näin” tai ”olet parasta, mitä olen koskaan tavannut” tai ”olen miettinyt meitä paljon”. Pieni liioittelu on tietysti aina paikallaan, ”olet maailman kaunein nainen”, mutta sitä suurempi valehtelu on jo halpamaista. Koska kyllä nainen (tai ainakin minä) saa sunnuntaipäivän hyvin kulutettua pohtimalla noita edellisiä tyhjiä lupauksia – mitähän se tarkoitti, että se on nyt miettinyt paljon meitä. Tyhjien lupausten sijaan sen energian voisi suunnata sitten edes hyvään seksiin. Siitähän niissä yhden illan jutuissa on kyse.
Välillä usein tuntuu, että käytöstapoihin ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota tällaisissa episodeissa, jotka kestävät suunnilleen aamukolmesta kello kymmeneen, ja joihin ei liity kovinkaan monisanaista keskustelua. Tämän takia monet miehet käyttäytyvätkin yhden illan jutuissa huomattavasti normaalia huonommin ja itsekeskeisemmin.Vähintä mitä voi tarjota on nyt ainakin se hyvä, edes kohtuullinen seksi!
Sitten näihin tilanteisiin kuuluu vielä niitä ikuisuuskysymyksiä. Pitääkö lähteä saman tien kotiin vai jäädä viereen nukkumaan tai pitääkö mies häätää omasta asunnosta pois ennen aamua? Kyllä se varmasti loukkaisi, jos mies alkaisi pukea takkia päällensä kymmenen sekuntia viimeisen työnnön jälkeen. Mutta sekin loukkaa, jos mies jää yöksi, nukkuu sylikkäin ja nauttii ihanan kahden keskeisen aamiaisen kertomalla ummet ja lammet tulevaisuuden suunnitelmistaan ja elämästään ja katoaa sen jälkeen jäljettömiin.
Niin, mitä näistä sitten jää käteen? Jos joka tapauksessa sitä päätyy miettimään, että voisikohan se kuitenkin vähän tykätä musta. Koska kyllä se seksi paranee, kun opitaan tuntemaan paremmin mistä toinen pitää. Tai jos se olikin jo hyvää, niin pakkohan sitä on lisää saada. Ja sitten ollaan taas siinä vaiheessa, että nainen pyytää uusintaa (ks. myös aloitteen tekeminen), jota tuskin on tulossa. Luin jostain, että kyseessä voi olla joku hormonaalinen juttu. Että sille ei vaan yksinkertaisesti mahda mitään, että alkaa kuvitella yhteistä tulevaisuutta yhden illan huvittelukumppaninsa kanssa. En ole ikinä ymmärtänyt friends with benefits -juttuja. Kuinka joku kykenee rakkaudettomaan aktiin saman henkilön kanssa useasti? Pakostihan siinä nousee tunteita pintaan jossakin vaiheessa, koska vaginan ja sydämen pitää olla samaa mieltä. Aina sitä haluaa vähän lisää, vähän enemmän ja aina sellaista, mitä ei voi saada.