Uneton yö

Koko päivän on väsyttänyt ihan julmetusti, niikuin jo aikaisemmin jo kirjoitin. Pistin pään tyynyyn ja kömmin peiton alle kahdentoista maissa, mutta uni ei tule.

Päässä pyörii kaikenlainen. Vitutus tämän hetkiseen parisuhteeseen ( siitä joskus lisää), elämän laatuun ja mietintää, että olisinko samassa jamassa jos olisin joskus tehnyt asiat toisin? 

Monta hyvää asiaa olisi jäänyt kokematta, mutta tuntuu, että olen koko elämän tehnyt vaan vääriä valintoja. Mennyt on mennyttä, mutta tuntuu, että pyörisin vieläkin vaan menneessä enkä osaisi nauttia nykyhetkestä tai tulevasta.

Yksi syy myös, miksen uskalla nukahtaa on se, että viimeisen viikon, olen elänyt unessa. Tuntenut, miltä tuntuu olla onnellinen ja muutenkin tehnyt asioita ja nähnyt ihmisiä. Pelkään,etten kohta enää erota, mikä on unta ja mikä todellisuutta. En vain haluaisi enää ollenkaan herätä. 

Se myös pelottaa. Tänään, kun päivällä nousin sängystä, oli ihan hölmistynyt olo, että mitä mä täällä teen. Oli pakko nousta, ettei ukko tiijä et oon taas nukkunu koko päivän. 

Huomenna töihin ja toivottavasti sais ees nukkumisen jotenkin järjestykseen!

Nyt toivottavasti edes Masa tulis uniin ja veis mut treffeille jonnekkin parempaan paikkaan kun tää.