Kenelle shoppailu mania kuuluu?

Viikko on jälleen alussa ja totesin ilokseni, että minulla on edessä muuan vapaapäivä. Viime päivät ovat menneetkin täysin töiden merkeissä, mistä syystä ns. omaa elämää ei ole ollut oikeastaan missään muualla kuin pääni sisäisessä haavemaailmassa ja unissani. Toki olen kerennyt viettää joka päivä laatuaikaa mieheni kanssa muutaman tunnin verran ruokailun ja hetkellisen tv katselun lomassa. Tunnustan olen myös töistä sortunut mesettämään kuulumisiani ja kyselemään kotirintaman tunnelmia, vaikka se kai on kiellettyä työaikana…noh laitetaan pitkän työputken piikkiin. On se aika romanttistakin mesettää avopuolison kanssa ja laittaa väliin rakkauden tunnustuksia viestin loppuun <3 merkillä varustettuna. Ah, ihan kuin suhteen alkuaikoina…me taidetaan olla vieläkin ihan lovena toisiin niin kuin joku teini nyt sanoisi.

images?q=tbn:ANd9GcSjlkj2ZPitih59Pw5AEeN4CGvRYriMFFn8QJjM7HWYh6cqAr93BQ

 

Me ollaan mieheni kanssa kovia shoppailemaan ja me tykätään kaikesta tyylikkäästä. Usein me kierrellään ihan huvikseen kauppoja, vaikka meillä ei ole mielessä mitään erityistä. Yleensä inhoan päämäärätöntä seilaamista, mutta tarkoitukseton shoppaileminen on asia ihan erikseen. Pyrimme kyllä yleensä tekemään pitkäaikaisia hankintoja ja miettimään vähänkin suuremmat hankinnat tarkoin. Väliin kyllä tunnistan itsessäni shoppailuholistin piirteitä, mietinkin, että ei kai isäni alkoholismi ole siirtynyt minuun shoppailuholismin muodossa. Dääm minkä ne geenit meni taas tekemään. Mikä siinä vaan on, että shoppailu tuntuu aina vaan yhtä mukavalta, erityisesti silloin, kun tekee jonkin halvan ja tarpeellisen löydön. Kirpputoreilu onkin sitten oma lukunsa, voisinkin sanoa, että se on meille tietynlainen harrastus. Myymme itse ja ostamme. Kiertelemme usein kirppareita kotikaupungissamme ja toki myös matkustelun lomassa. Toisen roina on toisen aarre, sen voin allekirjoittaa.

Nettishoppailu on vaarallista puuhaa. Siihen uppoutuu niin helposti pitkäksikin aikaa ettei edes huomaa ajan kulumista. Nettishoppailu on meillä täysin minun juttuni eikä avopuolisoni harrasta sitä lainkaan. Teen usein vaatehankintoja netistä ja voi sitä päivää, kun paketti vihdoin saapuu kotiin. Muotinäytös on taattu. Keimailen uusissa vaatteissa mieheni edessä ja arvostelemme yhdessä tuliko tehtyä hyviä hankintoja. Yleensä mieheni kehuu kyllä hankintojani, olisiko sitten niin ettei rohkene sanoa minulle jos ajattelee minun tehneen ostoksissani hudin. Mene ja tiedä. Ehkä minulla on vain hyvä tyylitaju. Yleensä meillä on kyllä samantyylinen maku, olemme huomanneet sen niin vaatteissa kuin kodin sisustamisessa.

Miettiessäni homojen tapoja versus heteroiden tapoihin en kyllä heti saa mieleeni yhtään tuttua heteromiestä, joka suoranaisesti nauttisi shoppailusta. Onko sittenkin niin, että huhussa homoilla on naisten tapoja on sittenkin perää. Sillä miltei kaikki naisethan rakastavat ostoksilla käymistä puhutaan sitten fyysisestä shoppailusta tai henkisestä shoppailusta. Puhumattakaan nettishoppailusta. Tai näyteikkunashoppailusta. Unohtamattakaan…no, niin takaisin asiaan. Onko homojen geenistöön sittenkin lirahtanut hitusen enemmän naishormoonia joka tulee esille silloin, kun kauppojen valomainokset osuvat oikeassa kulmassa silmään. Onko homossa sittenkin 95 % miestä ja 5 % naista.

images?q=tbn:ANd9GcRCmOeATDILG5KQTnKd7SewJonut8-PjsgoMlGkReT1Apxm-kkf_g

 

Toisaalta ajateltuna heteromiehet tekevä paljon asioita joiden oletetaan olevan naisten puuhia. Mietittäänpä vaikka. Eräs tuttavani on ompelija ja hänen miehensä leikkaa usein kaavoja hänelle. Tuttava perheessäni mies on paljon paljon siistimpi kuin perheen nainen, tästä syystä mies tekee aina viikkosiivouksen. Tiedän lisäksi useita miehiä, jotka nauttivat ruuanlaittamisesta. Luin eilen haastattelun jossa Cheek sanoi pitävänsä sisustamisesta, tai no tuo oli huono esimerkki… Yhtä kaikki kyllä miehet usein tekevät perinteisesti naisille omistettuja juttuja. Miksi ylipäätään on arvotettu tiettyjen asioiden kuuluvan miehille ja tiettyjen naisille. Jos sanon vaikka renkaanvaihto niin heti voidaan ajatella sen kuuluvan miehelle. Mielestäni yhteiskunnassa me itse luomme kaiken aikaa tälläisiä olettamuksia, jotka sitten siirtyvät äidinmaidossa lapsille. Tästä syystä toteankin ettei miesten yltiömäinen shoppailu ole yhtään homoa eikä tätä kautta minun ja mieheni kaupassa ravaaminen ole lainkaan feminiinistä. Olen siis 100 % mies vaikka olen homo. Jatkossa mies voi yhtä hyvin tehdä näyteikkunashoppailuja naisen sillä välin röhnöttäessä sohvalla olutpullon ja kaukosäätimen kanssa. Laitetaan kaikki olettamukset romukoppaan ja aletaan elämään sen mukaan miltä tuntuu. Silloin me kaikki olisimme hitusen onnellisempia.

Kommentit (1)
  1. Hehe! Hyvä teksti! Olin just aukaisemma nettishoppailuvälilehtiä, kun huomasin tekstisi! 

    Minulla on muutamia heteromiesystäviä, jotka rakastavat shoppailua. He eivät ehkä tykkäää niinkään haahuilla Stockmannilla hirveän väkijoukon keskellä, mutta shoppailevat senkin edestä sitten netistä. Sanoisin, että se on loppujen lopuksi yksilöllinen juttu, tykkääkö shoppailla vai ei. Mutta ehkä sitten heteromiehet eivät pidä siitä niin isoa meteliä kuin esim. naiset tai homot. Paha tietää, pitäisi varmaan tehdä joukkotutkimus. 😀 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *