TAK TAK
Päällikkönä arjenkieleksi on valikoitunut puola.
Jokin vissiin naksahti viikonloppureissulla Berliinissä päässäni, sillä sunnuntaista asti olen puhunut puolalaisten kanssa ainoastaan puolaa. Tässä TOPPEN lista.
Tilanne 1.
Astuin junaan äitini kanssa, mutta toisella paikoistamme istui puolalainen vanhempi nainen. Hän pyysi ystävällisesti minua istumaan viereensä. Ihmettelin silti, miten paikat olivat annettu ja hoksasin, että naisen paikka oli yhden penkkirivin taaempana. Ystävällisesti näytin rouvalle, miten paikat olivat numeroitu (PUOLAKSI) ja istutin hänet eri paikalle. Hän oli pahoillaan ja kiitteli.
En osaa kuvailla sisäistä onnistumisen tunnetta.
Tilanne 2.
Berliinistä tarttui mukaan yhtä ja toista. Poznanissa ainut vaihtoehto kotiin paluuseen oli ottaa taksi. Menin kysymään, onko taksi vapaana englanniksi, mutta yhtäkkiä puhuimmekin kuskin kanssa puolaa. Siinä käytiin läpi, että sinä päivänä oli ollut motor cross tapahtuma ja ruuhka johtui viikonlopusta. Hän antoi taksipalvelun kortin ja toivotti kaikkea hyvää.
En usko itsekkään tätä kielen omaksumista.
Tilanne 3.
Äitiä alkoi ärsyttämään huonekaluistani kuuluva natina ja hän halusi ostaa huonekaluhuopia. Ohitimme sekatavaraliikkeen, jossa oli myynnissä vessan pytyistä teippirulliin. Nooh. Ennen kuin ehdin kissaa sanomaan olimme liikkeessä ja aloin puolaksi selvittämään, jos myyntisedällä olisi jotain juttua tuoli jalkoihin. Tak tak! Poistuimme liikkeestä huopien kanssa.
