Aavekaupunki

Näin unta, jossa ajoin säärikarvani. Se tuskin oli enneuni, koska hallitus neuvottelee parhaillaan ulkonaliikkumiskiellon pidentämisestä 26.4.2020 asti. Koronanumerot ovat karmivia ja seitsemättä päivää putkeen virus on vaatinut joka päivä yli 800 espanjalaisen hengen. Yhden naisen säärikarvakasvattamoni jatkaa nykyisissä tiloissaan vielä pitkään.

Parvekkeeltani näkyy jotakuinkin 90 asuntoa (Ja kyllä, on ihan normaalia laskea asuntoja näissä oloissa). Noista asunnoista 12 on tällä hetkellä asuttuja ja melkein joka päivä joku kämppä pimenee pysyvästi. Ihmiskontaktien ollessa nollassa jokainen vilkutteluetäisyydellä tapahtunut muutto tuntuu siltä, kuin menettäisi rakkaan ystävän. Fuengirola on muuttunut aavekaupungiksi, jossa asuu enää kourallinen ihmisiä.

Muutin asuntooni reilu viikko ennen lockdownin alkua. Ensimmäinen vuokra vakuuksineen hoidettiin välittäjän välityksellä ja nyt kuun vaihtuessa on ensimmäisen vuokranmaksun aika. Aiemmin sovittiin, että vuokra maksetaan käteisellä oven taakse ilmaantuvalle vuokranantajalleni Antoniolle kuun alkupäivinä, mutta jos häntä ei näy, niin sitten pankkitilikin käy.  Erittäin espanjalaista, mutta järjestely viittaa siihen, että Antonio maksaa veronsa toisin kuin aiempi vuokraisäntäni. Olen tavannut Antonion kaksi kertaa ja hän vaikutti oikein sympaattiselta ja elämän rennosti ottavalta kaverilta.Tällä mukavalla hepulla kävi uskomaton tuuri, kun sattui saamaan vuokralaiseksi sissin, joka ei ole lähdössä mihinkään.

Sanomattakin on selvää, että Antonio ei nyt ilmaannu oveni taakse vuokrarahoja keräämään. Vuokraisäntäni on lähettänyt pari tsemppiviestiä jo lockdownin alkupuolella ja muistuttanut käsien pesemisen tärkeydestä. Nyt vuokranmaksuviestittelyn lopuksi tämä kaksi kertaa tapaamani lämminsydäminen kaveri ilmoitti, että jos jotain tarvitset, soita ihmeessä. Antonio kyllä auttaa. Tippa tuli linssiin.

Vuokrasopimus on oltava mukana kaupungilla liikkuessa ja olen taitellut sen passini väliin. Vuokraa maksaessani avasin paperinivaskan ja totesin, että jossain välissä olen sekoittanut paperit ja kulkenut polleana nippu espanjan epäsäännöllisiä verbejä passini välissä. Voihan vittu sentään. Luojan kiitos en ole joutunut kauppareissulla ratsiaan.