Pieniä puutteita
Huomenna on taas jännittävin päivä 1,5 viikkoon, olen nimittäin aikeissa mennä taas ruokaostoksille. Mercadona on kriisin vuoksi lyhentänyt aukioloaikojaan ja on sulkee ovensa jo seitsemältä, joten etätyöpäivän jälkeen aikaa ostosreissulle jää vajaa pari tuntia. Edellisen kerran kävin kaupassa päivää ennen pääsiäistä ja silloin kaikki tuoretavarahyllyt olivat aivan tyhjiä jo alkuiltapäivästä. Epäilen, että kauppareissun ajankohta perjantain viimeisinä tunteina ei liene sekään paras mahdollinen ajankohta vihannesvalikoimaa ajatellen.
Kun ruokaostoksilla käyminen on ainoa mahdollisuus poistua asunnosta tämän hetkisen maailmani äärilaidalle 300 metrin päähän (tarkistin välimatkan mapsista), vaatii reissu huolellista suunnittelua ja mehustelua. Tällä kertaa ajattelin satsata perjantain kunniaksi viimeisen päälle ja käydä suihkussa jo ennen retkeä. Takaisin tullessa se on joka tapauksessa välttämätöntä.
Lähimarkettini ei ole mikään hypermarketti, vaan keskisuuri ruokakauppa jossa on myynnissä vain perustavaraa eikä siellä ole minkäänlaista taloustavara- tai pienrautaosastoa. Koska muualla shoppailu on sakon uhalla kielletty, ei nirsoiluun ole varaa. Kärryyn täytyy napata se hammastahna, dödö ja shampoopullo, joka hyllystä sattuu löytymään. Curly girl -metodit sun muut kotkotukset saa unohtaa. Etätöiden aloittaminen meinasi jäädä jatkojohdosta kiinni, mutta onneksi se järjestyi muuta kautta.
Erikoisliikkeet ovat olleet suljettuna kohta kuusi viikkoa. Normaalielämässä 1,5 kuukaudessa tulisi piipahdettua kaupassa jos toisessakin, mutta ilmankin näköjään pärjää. Asuntoni on varsin niukasti varusteltu ja näinä viikkoina olen suojavarusteiden lisäksi kaivannut edes yhtä kattilankantta, valkaisevaa hammastahnaa ja tuttua shampoota. Parvekeen pöydän muuntauduttua työpöydäksi parvekepöydän virkaa toimittaa nyt ylösalaisin käännetty ämpäri. Ämpäri on sama, jota käytän moppaamiseen, mutta eipä tämä mikään edustuskoti ole koskaan ollutkaan, eikä vieraskoreudelle ole yleisöä. Ämpärin kääntelemisellekin on hyvin aikaa.
Melkein koko lockdownin ajan olen kantanut huolta puhelimestani, nimittäin suojakuori suojaa tätä nykyä vain puolikasta kännykkää, kun kuori sattui epäonnisesti jäämään patjan ja patalaiskan ruhoni väliin reilu kuukausi sitten. Muutaman euron muovikuoren ostaminen on valitettavasti nyt mahdotonta ja Samsungini on toistaiseksi suunnilleen yhtä huonosti suojattu kuin omistajansakin. Puhelimen hajoaminen nyt olisi katastrofi, joten suojakuoren puuttuminen aiheuttaa kohtuutonta huolta. Jonain päivänä hankin uudet kuoret ja haen ne perkele kaupungin kauimmaisesta kiinakaupasta enkä varmasti edes kävele suorinta reittiä kotiin!