Yrittäkää vielä jaksaa!

Viikonloppu kului nukkuessa. Onnistuin videopuhelumaratonin jälkeen lauantaina vetelemään hirsiä kolmeen asti. Nukkuminen on  parasta ajanvietettä lockdownin aikana ja jos tarjolla olisi pilleri joka vaivuttaisi uneen vaikka viikoksi kerrallaan, ottaisin lääkityksen kiitollisuudella vastaan.

Viikonloppuna vahvistui, että eristys jatkuu ainakin 26.4.2020 asti. On erittäin vaikea pitää taistelutahtoa ja motivaatiota yllä, kun vapaudenmenetyksestä palkitaan vain lisätuomiolla ja virus senkun jyllää. Toivon ylläpitämiseksi on jo herätelty varovaista keskustelua pakotteiden asteittaisesta purkamisesta, ilman päivämääriä tietenkin. Puhutaan ulkoilun sallimisesta, hengityssuojien määräämisestä pakollisiksi, laajoista koronatestauksista, oireettomien viruksen kantajien sulkemisesta eristyskeskuksiin. Annetaan ymmärtää, että osa meistä voisi vapautua lähiviikkoina. Vapaudesta vihjaavilla puheilla pidetään vangit selleissään ja vaimennetaan kapinamielialaa. Tätä toivotonta kaiken ilon vievää epämääräistä ankeutta on lainkuuliaisenkin kansalaisen vaikea pitemmän päälle niellä.

Kyllä täällä salaa kyläillään, sen näkee ja kuulee. Salaisia pikku juhlia järjestetään hissun kissun ympäri kaupunkia ja iltahämärissä näkee rikolliseen elämäntapaan tottumattomia hiippailijoita luikkimassa varjoissa nurkalta toiselle. Iltaa istutaan supatellen verhojen takana ja parvekkeen ovet visusti kiinni. Harmaalle alueelle suuntautuvalla hämäräretkelle on hyvä ottaa ainakin roskapussi mukaan, se kun antaa laillisen syyn ainakin korttelin kiertämiseen. Parvekkeen alta kävelevä satunnainen kulkija saattaa yhtäkkiä tuntea pakottavaa tarvetta kertoa motiivinsa kadulla kävelemiseensä juuri minulle. Olen parvekkeellani päivystellessäni kuullut monta tarinaa meneillään olevista retkistä.

Asukkaita neuvotaan soittamaan poliisille luvatonta liikuskelua havaitessaan ja muutama päivä sitten virkavalta löysi naapurien ilmoitusten perusteella mm. ahkerassa käytössä olevan kuntosalin, jossa riitti lockdownista piittaamattomia kuntoilijoita ruuhkaksi asti. Toisaalta, vastikään pidätettiin myös heppu, joka otti oikeuden omiin käsiinsä ja ammuskeli parvekkeeltaan ilmapistoolilla koiran ulkoiluttajia.

Viime päivien lukemat ovat olleet onneksi laskevia niin uusien tapausten kuin kuolemienkin osalta. Ehkä tästä vielä päästään jonkinlaiseen valvottuun koevapauteen ja edes etäisesti elämää muistuttavaan olotilaan ennen kesää. Se on kyllä selvää, että minä en saatana koske keneenkään ennen kuin tähän on rokotus kehitetty!