Jatketaan ei-varsinaisesti-joululaulu -linjalla! Tänään jo rauhaisammissa ja vähemmän niljaisissa tunnelmissa, onneksi.

Laura Marling on artisti, jonka toivoisin ehdottomasti olevan paremmin tunnettu Suomen kamaralla. Samalla hän on yksi niistä ihmisistä, joiden saavutukset alkavat vähän masentaa, kun tajuaa tyypin olevan samanikäinen kuin itse: 25-vuotias brittiartisti on ehtinyt julkaista jo viisi albumillista hunajaisella äänellä tulkittua folkmusiikkia, kriitikoiden kehumia tietysti kaikki.

Goodbye England (Covered In Snow) on peräisin vuonna 2010 julkaistulta I Speak Because I Can -albumilta – sekä biisi että albumi omia suosikkejani Marlingin tuotannosta.  Siinä on vähän jotain samaa haikeutta kuin eilisessä kalenterikappaleessa – loppuvan suhteen kiemuroita, lumisateen mukana kieppuvia, lopulta hangen alle peittyviä ajatuksia. Outoa rauhaa, kaikesta huolimatta.

I will come back here, bring me back when I’m old.
I want to lay here forever in the cold.
I might be cold but I’m just skin and bones,
and I’ll never love England more than when covered in snow.

P.S. Joulupukki, jos olet kuulolla – toisitko minulle joululahjaksi Laura Marlingin keikalle Suomeen? Kiitti hei.