Luukku 2: Musta, niljaisten lehtien kaupunki

Hyvää joulukuista iltapäivää ja terveisiä sairasvuoteen pohjalta! Koska tykkään projisoida tympeää oloani muihin, heijastakoon myös tämän päivän kappalevalinta vointiani. Ei sitä oikeastaan voisi paremmin kuvailla kuin musta ja niljainen.

Ultra Bran Musta, niljaisten lehtien kaupunki sai muistaakseni aikoinaan kunnian aloittaa ensimmäisen Maijun Joululevyn (it’s a thing). Kronologia on näissä tekeleissä ollut aina viimeisen päälle hiottu, eikä ole siis missään nimessä sattumaa, että tämä oikeastaan enemmän syksyinen kuin jouluinen biisi valikoitui juuri aloituskappaleeksi. Tarkemmin ajateltuna tällä kappaleellahan koko joulukalenteri olisi varmaan pitänyt aloittaa, mutta ihan kuin olisin niin pitkälle jaksanut miettiä…

Joka tapauksessa: jos varsinaiset joululaulut tuntuvat vielä vähän liioittelulta, tämä kappale tarjoaa pehmeän laskun talviseen tunnelmointiin! Jospa tämäkin kaupunki tulisi kohta valkoiseksi ja lumi peittäisi minun huonot puoleni (eli räkäisen pään ja tukkoisen nenän).

Huomiseen!

Kulttuuri Musiikki Suosittelen

JOULUKALENTERI(!)N Luukku 1: Joulumaa

Onko joulutunnelmointi parasta mitä tiedät, mutta Whamit ja Band Aidit tulvivat korvista ulos jo ennen joulusesongin alkua, eikä se Mambakaan oikein iske? Vai nostaako jouluhömpötys vain verenpainetta, ja ne Mambat ja Whamit ja Band Aidit tulvivat sitä pahemmin korvista?

Vastasitpa mitä hyvänsä, olet joka tapauksessa löytänyt oikeaan paikkaan! Jouluaattoon asti jaan blogissani lempparijoululaulujani, parhaista klassikoista uusiin löytöihin. Kannattaa tosin ottaa huomioon, että käytän tässä yhteydessä joululaulun määritelmää jokseenkin laveasti: kaveriporukkani on saanut jo useampana jouluna nauttia konseptista nimeltä Maijun Joululevy, ja biisilistat ovat kulkeneet Liekistä Arcade Firen kautta Elvikseen.

Koska joulukuuta on takana jo monta tuntia, pitemmittä puheitta:

 

LUUKKU 1 !!!!

Joulukalenterin ensimmäinen valinta on todennäköisesti myös sen tuorein kappale – ja siinä mielessä villi kortti, että Joulumaa on tähän asti ollut yksi inhokkijoululauluistani.

Aino Venna on Amnestyn joulukeräyksen merkeissä kuitenkin laittanut kappaleen niin uuteen uskoon, ettei sitä ole tunnistaa. Muunnellun sävelen ja eteerisen sovituksen myötä kappaleeseen on löytynyt uutta rauhaa ja herkkyyttä. Nauttikaa!

 

//EDIT Möhläsin, ja muokatessani postausta se hyppäsi vahingossa 2.12. julkaistuksi. Älkää hämmentykö! 😀

Kulttuuri Musiikki Suosittelen