Hyllynlämmittäjät
Sivumennen-podcast käynnisti viime vuonna haasteen, jossa vuoden alussa valitaan 12 lukematonta kirjaa omasta kirjahyllystä. Tarkoituksena on saada luettua teoksia, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet vain lämmittämään kirjahyllyä.
Koska suhtaudun omaan onnistumiseeni jo lähtökohtaisesti hieman epäilevästi, valitsin mukaan ainoastaan 10 teosta. Kaikki kirjat ovat sellaisia, joiden aloittamista olen suunnitellut ties kuinka pitkään, mutta joka kerta on tullut joku kirja ja kiilannut nämä teokset:
1) Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
En yleensä häpeä sitä, että en ole lukenut jotain tiettyä teosta, mutta useimmiten kuitenkin väitän, että olen lukenut Seitsemän veljestä. Ostin kirjan jo joitain vuosia sitten antikvariaatista, mutta olen keksinyt todella paljon syitä, miksi ei ole ollut sopiva aika lukea sitä.
Tähän samaan rysyyn täytyy myöntää, että en ole myöskään lukenut Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa. Myös se lämmittää hyllyäni, mutta päätin jättää sen pois tämän vuoden haasteesta. Parempi edetä yksi kotimainen klassikko kerrallaan.
2) J.D. Salinger: Sieppari ruispellossa
En oikeastaan edes tiedä, mistä tässä nuorisokirjallisuuden klassikossa on kyse. Sen tiedän, että se on kirja, jonka lähes kaikki ovat lukeneet.
3) John Steinbeck: Edenistä itään
Haluan joka vuosi lukea jonkun nobelistin teoksia. Olkoon vuoden 2018 nobelisti siis Steinbeck.
4) Karl Ove Knausgård – Taisteluni: Ensimmäinen kirja
Tätä ei varmaan tarvitse sen enempää perustella, mutta lukijana tunnen erityistä huonommuutta, jos en ole tutustunut johonkin kirjailmiöön.
5) Vladimir Nabokov – Lolita
Klassikkolinja jatkuu. Haluaisin muutenkin lukea enemmän venäläistä kirjallisuutta. Muun muassa.
6) Jens Andersen – Astrid Lingren: Tämä päivä, tämä elämä
Rakastan elämäkertoja ja erityisesti kirjailijaelämäkertoja. Tämän olen joskus jo aloittanut, mutta muistaakseni kirja lähti vähän tahmeasti liikkeelle, joten se jäi kesken. Haluan silti antaa sille uuden mahdollisuuden.
7) Joyce Carol Oates: Sisareni, rakkaani
Olen lukenut Oatesin teoksista Haudankaivajan tyttären sekä Kosto: rakkaustarina ja pitänyt molemmista paljon. Siksi myös tätä kohtaan on korkeat odotukset.
8) Rebecca Solnit: Men Explain Things to Me
Tämä ei ole lämmittänyt hyllyäni vaan yöpöytääni. Ostin kirjan noin vuosi sitten ja olen koko ajan ajatellut, että luen sen seuraavaksi. Väliin on työntynyt aika monta kirjaa.
9) Virginia Woolf – Yo ja päivä
Myöskään Virginia Woolfin tuotantoa en ole lukeut ollenkaan. Yö ja päivä on Woolfin toinen teos.
10) Laura Lindstedt: Oneiron
Tämä kirja kiinnostaa paitsi siksi, että se on kehuttu ja palkittu myös siksi, että se on saanut osakseen arvostelua kulttuurisesta omimisesta. Ehkä voisin muutenkin kirjoittaa kokonaisen postauksen siitä, millaisia asioita kirjalijalla on tai ei ole oikeus käsitellä tai onko siihen ylipäätään mitään sääntöjä ja kuka sellaiset säännöt voi laatia.