Craiglists Allstars

Craigslist Allstars

Kuva: Hiff

Craigslist Allstars on poikkeuksellinen dokumentti. Se kertoo, mitä tapahtuu, kun 24-vuotias nainen vierailee tuntemattomien miesten luona ja antaa miesten päättää, mitä he tekevät yhdessä.

Poikkeuksellisen dokumentista tekee se, että dokumentin päähenkilö on samalla myös sen ohjaaja ja kuvaaja. Dokumentissa hän muun muassa juo, käyttää huumeita, harrastaa seksiä ja opettelee tanssimista eri miesten kanssa. Hän antaa miehille vapaat kädet tehdä itselleen, mitä he tahtovat.

Dokumentissa Elagoz näyttää itsensä häpeilemättä, alasti ja avoinna, mutta siinä on silti kyse miehistä eikä Elagozista itsestään.

Kaikki alkaa siitä, kun suomalainen dokumentaristi Samira Elagoz laittaa Craigslistiin ilmoituksen:

”Hei, olen 24-vuotias tyttö, teen lyhyttä dokumenttielokuvaa ja etsin tuntemattomia. Konsepti on tämä: tapaamme kotonasi ja kuvaan, miten tutustumme toisiimme. Mitään erityisiä ohjeita ei ole.”

Elokuva on sarja Amsterdamissa, Berliinissä ja Tokiossa kuvattuja kohtaamisia miesten kanssa, jotka tahtoivat tavata Elagozin.

Se on kaunistelematon kuvaus vähän eksyneistä ja usein aika surullisista miehistä.

Miehistä, jotka kaipaavat hetkeksi jonkun lähelleen. Jotka haluavat, että joku kuuntelee, näkee tai koskettaa. Jotka tahtovat toteuttaa fantasioitaan. Jotka tahtovat alistaa naista.

Ehkä siksi, että Elagoz asettaa itsensä niin alttiiksi, hän myös onnistuu saamaan miehet avautumaan kameran edessä.

Lopputuloksena on rohkea dokumentti ensikohtaamisista, yksinäisistä miehistä ja miesten seksuaalisuudesta. 

Kulttuuri Leffat ja sarjat Suosittelen

On Being on Angel

Francesca Woodman

Francesca Woodmanin (1958–1981) valokuvat vangitsevat. Ne ovat voimakkaita, intensiivisiä ja paljastavia omakuvia, joissa keskeistä on Woodmanin alaston vartalo. Se on usein esitetty osittain sumennettuna, verhottuna tai vaihtoehtoisesti kirkkaasti valaistuna.

Kuvat ovat pienikokoisia, mutta ihmeellisellä tavalla vetovoimaisia ja taianomaisia. Monet kuvista on otettu hylätyissä rakennuksissa, mikä vain lisää niiden mystisyyttä.

Näyttelyssä huomasin seisovani muutaman sentin päässä kuvista: Olisin halunnut nähdä vielä jotain enemmän. Ehkä sen, minkä Francesca Woodman jätti paljastamatta.

Nimenomaan siitä Francesca Woodmanin kuvissa on kai kokonaisuudessaankin kyse. Woodman tahtoo paljastaa, mutta pysytellä piilossa. Hän laittaa vartalonsa ja itsensä kaikkien nähtäväksi ja kuitenkin peittää sen. On kuin hän ei tietäisi, tahtoisiko asettua esille vai ei.

Francesca Woodman 1

Woodman syntyi Coloradoon taiteilijaperheeseen vuonna 1958. Lyhyen elämänsä aikana hän ehti opiskella valokuvausta Italiassa ja Yhdysvalloissa ja ottaa tuhansia kuvia. Woodmanin elämää varjosti vakava masennus, ja hän päätti elämänsä vain 22-vuotiaana hyppäämällä katolta New Yorkissa.

On sanottu, ettei Woodmanin kuvia pitäisi tulkita pelkästään kuoleman kautta, mutta siltikään en voi olla miettimättä kuolemaa, kun katson kuvia. Kuvista välittyy voimakas tunne, joka on usein ahdistava ja synkkä. Monista kuvista heijastuu myös yksinäisyys. On vain tyhjä tila ja Woodman.

Francesca Woodman 2

Kuvissa on myös jotain, mistä tunnistin itseni. Tuntui, että kaikessa ristiriitaisuudessaan ne kertoivat sellaisesta, minkä olen itsekin kokenut. Ehkä kyse on jostain sisäisestä ristiriidasta. Siitä, että usein toivon voivani kadottautua ihmismassojen sekaan ja samaan aikaan toivon tulevani nähdyksi.

Woodmanin kuvissa oleellista on se, miten hän niissä sijoittuu suhteessa ympäröivään tilaan. Miten tyhjä tila asettuu Woodmanin ympärille ja miten hän asettuu osaksi luomaansa maailmaa?

Jäin myös miettimään omaa elämääni. Miten minä asetun osaksi tätä maailmaa ja minkä verran tyhjää tilaa tarvitsen ympärilleni?

 

Francesca Woodmanin näyttely Suomen valokuvataiteen museossa 15.10. asti.

Kulttuuri Suosittelen