Pari vahingossa löytynyttä ihanuutta Gardajärveltä
Ensimmäisenä iltana Sirmionessa nousi ukkosmyrsky ja sade jatkui koko yön. Seuraavan aamu alkoi myös harmaana ja säätiedotus osasi lupailla sadepäivää. Hetken tuumattuamme totesimme, että kehnomman sään voi vallan hyvin viettää autossa ja päätimme lähteä ajelemaan Gardajärveä ympäri (yhteensä noin 200 km). Sirmione sijaitsee siis eteläosassa niemen nokassa. Päätimme lähteä kiertämään järveä länsipuolelta ylös ja palata itärannikkoa pitkin takaisin hotellille. Tässä vaiheessa meillä ei ollut vielä harmainta aavistustakaan mitä ympäriajo tulisi pitämään sisällään (tarkoitus ei kuitenkaan ollut vain istua autossa maailman lipuessa ohi), joten pelkääjän paikalla istuessani huokailin vuoroin maisemia ja vuoroin googletin mahdollisia mukavuuskohteita puhelin savuten.
Onneksemme säätiedotus olikin väärässä ja saimmekin nauttia ihanasta, lämpimästä ja aurinkoisesta päivästä ja sen myötä hitsinvitsin kivoista maisemista. Länsipuoli Gardajärvestä on vuoristoista ja tie kulki rannan tuntumassa rinteessä lukuisten ja taas lukuisten tunneleiden läpi. Kaikki tunneliosuudet eivät suinkaan olleet, ööö, miten sen sanoisi? umpinaisia? vaan järven puolta pääsi näkemään myös tunnelissa huristellessaan. (En todellakaan osaa selittää! 😀 )
Ajoimmekin koko länsipuolen osuuden kerralla pohjoiseen saakka (vaikka matkan varrella oleva Limone kuulostikin hykerryttävällä kun luin, että se on tunnettu sitruunoistaan, ja että Limonessa asuu eniten yli 100-vuotiaita Gardan alueelta – näillä asioilla ei kuitenkaan ole tiettävästi yhteyttä 😀 ) ja päädyimme Riva del Gardaan.
Google lauloi kun etsin tietoa mitä nähdä tai tehdä Rivalla ja arpa osui linnaan. Tarkemmin sanottuna Bastioneen. Bastione sijaitsee vuoren rinteella eikä sinne pääse autolla, vaan patikoitavaa oli hieman yli 200 metriä ylöspäin. Löysimme kuitenkin parkkihallin aivan patikointipolun lähtöpaikan vierestä, joten sinne siis! 🙂
Linnaan oli ilmainen sisäänpääsy ja aivan sen vieressä nökötti ravintola. Janohan sitä siinä patikoidessa tuli, tietenkin…
Rinssi ja rinseli tornissaan! :D Bastione ei suinkaan ollut reissumme ainoa linnatuttavuus. Kävimme kuikuilemassa myös Sirmionessa Rocca Scaligerossa ja Malcesinessa Castello Scaligerossa.
Tornista aukeni mahtavat näkymät Riva del Gardalle sekä Gardajärvelle!
Linnan valloituksen jälkeen lähdimme ajelemaan takaisin etelää kohti itärannikkoa pitkin. Itäpuolella järveä muuten saattaa olla älyttömiä ruuhkia – tämän tulimme huomanneeksi palatessamme Monte Baldon patikoinnilta. Tuolloin istuimme yli tunnin autojonossa 25 asteen helteessä – meinasi leikata pahasti kiinni päässä, olisin saattanut keksiä tuolloin parempaakin tekemistä! :D
Jokatapauksessa, itärannikolla huristellessa mitäs nyt tehtäs ja minnekäs mentäs -pähkäily ja googlailu suuntasi meidät Malcesineen. Se oli kaupunki, johon rakastuin niin lujaa, että se ansaitsi ihan oman postauksensa.
Tämä seuraava löydetty helmi ei liity tähän Gardajärven ympäriajoon. Laitan sen kuitenkin tämän postauksen yhteyteen siksi, että myös tämä henkeäsalpaavan kaunis paikka löydettiin seikkailemalla, etukäteen tietämättä tällaista edes olevan. Olimme palailemassa Sirmioneen road tripiltämme Dolomiiteilta kun päätimmekin pysähtyä matkan varrella Riva del Gardalle hieman jaloittelemaan ja syömään pitkän ajomatkan jälkeen. Minä menin tupakkakauppaan, Jere jäi norkoilemaan ulkopuolelle ja joutessaan selailemaan postikortteja.
Yhdessä kortissa oli todella, todella kaunis maisemakuva ja nimi Lago di Tenno. Laitoimme äkkiä navigaattorin tulille ja kah, ei mitenkään mahdottoman matkan päässä! Sinnepä siis katsomaan tätä ihmettä, jonka bongasimme postikortista.
Kyseessä oli pieni, vuorten kätköissä sijaitseva käsittämättömän kirkasvesinen järvi. Aivan täydellinen paikka vaikka piknikille, lapsiperheelle, uimiseen, pussikaljotteluun, romantilliseen käsikädessä kuljeskeluun tai ihan vaan hiljaiseen katseluun. Täydellinen paikka siis ihan mihin tahansa. Meidän lisäksemme järvellä oli jonkin verran muitakin, mutta aika rauhaisaa ja hiljaista oli siitä huolimatta.
Nämä tällaiset päämäärättömät kuljeskelut, aarteiden vahingossa löytymiset, kiireettömät ja ennaltasuunnittelemattomat hetket ovat lomailun parhaimmistoa.
Muutamia kuvia ja sanoja haluan teidän kanssanne jakaa vielä hurmaavasta Venetsiasta. Sitten on loma käsitelty ja voi siirtyä haaveilemaan seuraavasta… :D
Pariksi päiväksi blogi kuitenkin nyt hiljenee (siis ainakin Italian osalta), sillä painun fiilistelemään vuorostaan Suomen kevättä mökille, korpikuusen kannon alle.