Kahdeksan hyvää, kahdeksan kaunista

Kahdeksan vuotta me ollaan katseltu maailmaa, rakennettu elämää ja suunniteltu tulevaisuutta yhdessä. Kahdeksan vuotta! Samanaikaisesti se tuntuu jotenkin ihan järjettömän pitkältä ajalta ja kuitenkin aivan silmänräpäykseltä, mihin tämä aika on mennyt! Tavattiin baarissa. Muutamia kertoja törmäiltiin, kierreltiin toisiamme vähän niinku kissa kuumaa puuroa kun ei tässä olla hakemassa mitään vakavaa. Sit se tanssi mun ahtaassa keittiössä keskellä yötä Billy Jeania ja se oli ehkä se hetki kun minä rakastuin varpaitani myöten.

Eka yhteiskuva meistä evö, aaarghh! 😀 (v.2009)

Jeke ja pia (2).JPG

Reilu kuukausi siitä Jeren kämppä oli irtisanottu ja järjesteltiin kahden ihmisen elämää ja irtaimistoa mun ja mun kissan luo. Muutama kuukausi myöhemmin siihen talouteen hankittiin koira. Pari vuotta tuijoteltiin toisiamme siinä betonikuutiossa ja todettiin et ei näin – muutettiin vuokralle omakotitaloon ja laumaamme tuli täydentämään toinen kissa ja parvi kanoja. Kun yhteistä eloa oli takana kuusi vuotta ostettiin lopultakin oma talo, remontoitiin siitä meidän koti. Viime joulukuussa onnellisuutta hankittiin vielä täydentämään eräkämppä. On matkusteltu, erästelty, rempattu, riidelty ja rakastettu.

Mut ei tässä nyt silleen mitään vakavaa olla hakemassa. 😀

Kesällä kun pyörän tarakalla baarista kotiin pääsi <3 (vuosi kai 2013)

IMG_3720.JPG

Päätin olla ällöttävä ja laatia kahdeksan kohdan listan siitä miks mie oikein tuosta miehestä tykkään. Ällöttävyyden lisäksi olin myös ehkä hieman ärsyttävä, koska pyysin myös Jereä laatimaan listan minusta. Mut niin se vaan kultasena listan väkersi, mies joka ei hirveesti puhu, pussaa eikä varsinkaan kirjoita.

Tässä ensin minun ällörakkausvuodatukseni:

1. Mikään ei ole koskaan rikki (ainakaan kauaa), rempsota eikä ole hukassa. Ei kotona, mökillä, pihassa, autotallissa tai missään muuallakaan. Minulla hirttäisi hyvin nopeasti kiinni jos vaikka pihalla rojottaisi kottikärrit ja lapiot pitkin poikin, autonraatoja tai muita projekteja olisi kesken miljoona (minkään koskaan valmistumatta) tai oven kahva jäisi käteen uudestaan ja uudestaan. Rakkautta on tunnollinen ja järjestelmällinen kumppani, jolla pysyy vasara kädessä. <3

2. Tämä oikeastaan liittyy vahvasti tuohon ykköskohtaan, mutta minulla on kotona todella lokoisat oltavat. Jere hoitaa, rakentaa ja järjestää asiat kuntoon ennen kuin minä olen oikeastaan edes kerinnyt rekisteröidä, että jotain hoidettavaa, rakennettavaa tai järjestettävää edes on. Esimerkkejä tästä vaikkapa lumityöt ja/tai katolla notkuvat tiputusta vaativat lumet tai se, että Jere herää vapaa aamuinaankin aikaisin laittaakseen tulet pönttiksiin. Puhumattakaan miljoonista muista asioista, jotka liittyvät omakotitaloasumiseen ja joista minä olen hieman pihalla vielä näin monen vuoden jälkeenkin.

3. Jere rakastaa erästelyä, retkeilyä ja metsää. Minä rakastan näitä asioita myös, mutta erityisesti Jeren myötä olen myös päässyt nauttimaan näistä asioista usein ja monipuolisesti. Lisäksi Jereltä löytyy uskomaton määrä kaikkea erästelyyn liittyvää välineistöä sekä tietoa ja taitoa ja niiden turvin todennäköisesti selvittäis mistä tahansa eloonjäämistaistelusta.

4. Jere ei paljoa puhu eikä pussaa, mutta sitten se onnistuu yllättämään minut aina pienillä ajatusta täynnä olevilla ällörakastettavilla jutuilla. Esimerkkeinä vaikka kaivaa levyn tummaa suklaata rinkastaan kun vietämme yötä kodassa, tuo minulle lomamatkaltaan yllärituliaisena pöllöriipuksen tai maatuskan tai ostaa 30v-lahjaksi kirsikkapuun taimen. Tarina pinkistä wc-raikastimesta on mun lemppareita.

5. Meillä molemmilla on vapaus elää elämää myös ilman että toisen olisi oltava koko ajan siinä rinnalla kulkemassa, kumpikaan ei sido toistaan. Jere voi ilmoittaa lähtevänsä viikoksi moottoripyörällä Norjaan ja minä voin varata matkan pelkästään itselleni Riikaan ja sitten vain ilmoitamme päivämäärät kun emme ole tavoitettavissa. Toimii. <3

6. Jere on luonteeltaan tasainen ja rauhallinen, oikea kallio mihin voi nojata. Siitä kalliosta myös kimpoilee kaikki minun turhanpäiväiset räksytykset ja nollasta sataan sekunnissa kiihtyvät tuittuilut ja sykyilyt maailman tuuliin. Olemme vastakohtia ja siitä syystä tasapainossa. Jere ei provosoidu minun joutavuuksista ja lähde riitelemään turhaa ja minä vastaavasti löydän Jerestä rauhan (koska miten mie yksin riitelen, hä?). Joskus harvoin kun Jerelläkin keittää yli olen jopa minä hiljaista tyttöä, sillä Jere suuttuu ja/tai korottaa ääntään vain aiheesta.

7. Reilu kahdeksan vuotta sitten bongasin Jeren baarista. Huomioni kiinnittyi mustiin vaatteisiin ja pitkään paksuun tukkaan (ei silleen hirveen hyvin istunut muuhun tanssilattialla ketkuttelevaan bilekansaan). Se ei ehkä ollut rakkautta ensi silmäyksellä, mutta vatsanpohjani kutinat kertoivat hyvin selkeästi, että tuon minä haluan. Tilanne ei ole muuttunut kahdeksassa vuodessa mihinkään. Nyt kokonaisuus on vielä kuorrutettu parralla ja etenkin silloin kun Jere avaa hiuksensa (pitää harmikseni ponnaria aina…) on tutut perhoset paikalla taas. Grrr. 😀

8. Toiveemme siitä mitä elämältä haluamme juuri nyt ja haaveemme tulevaisuudesta natsaavat. Pyöritämme taloa ja puutarhaa sulassa sovussa, suunnittelemme kasvihuoneita, terasseja ja tuijottelemme vuoroin kanoja tahi nuotiota 😀 Minä en estele esimerkiksi Jeren moottoripyöräharrastusta ja Jere vastaavasti hyväksyy haaveeni lähteä opiskelemaan, vaikka se vaikuttaakin meidän kummankin talouteen. Hankimme kesämökin, haaveilemme eläkepäivistä etelä-Euroopassa. Annamme toisillemme tilaa elää omaa elämäämme ja samalla omat elämämme nivoutuvat meidän yhteiseksi, molemmille tärkeäksi ja rakkaaksi.

Meistä on äärimmäisen vähän yhteiskuvia, ihmettelen miksi….(v. 2016)

IMG_20161005_193512.jpg

Ja sitten Jeren kirjaamat jutut. Laitan ne tähän mitään muuttamatta, lisäämättä tai mitään poistamatta. 🙂

1 Lähtee reissuun ulkomaille.

2 Puutarhaihminen.

3 Tykkää kanoista.

4 On mistä tarttua kiinni.

5 Ei eräjorma, vaan -tuhero.

6 Eläkkeellä lämpimiin maihin muutto.

7 Syttyy helposti.

8 Omaan silmään kaunis.

Joskus on joutunu pönöttämäänki 😀

Pia_Jere_04062011.jpg

Mitä meille kuuluu tänään? No, loppuviikolla aiotaan karata eräkämpälle hiihtämään ja lumikenkäilemään. Lisäksi molemmilla on nyt ihan valtaisa matkakuume, keväällä on pakko päästä yhdessä jonnekkin. Nyt kun vielä keksis minne! Tällä hetkellä ajatuksissa on pyöritelty ainakin Bosnian Mostaria, Epsanjan La Palmaa ja viimeisimpänä rakkausideana Sardinia…

Hyvää kuuluu siis! 😀 Ja ihastuttavan samankaltaiset oli laatimamme listat, vaikka molemmat niitä ährättiin yksin toisen puuttumatta. Kai tässä on vakka kantensa löytänyt, kookos ananaksensa.

16117492_772360739577589_699954111_n.jpg

 

Kommentit (10)
  1. Mmwöööööööööö voi ällöpöllömöllösöpöys en kestä <3 Ihan maailman ihaninta luettavaa tämmöset, ei oo mitään parempaa kuin rakkaus ja silloin kun sen on löytämyt, niin ei mielestäni todellakaan tarvi uskoa mihinkään onnenkätkemis-sananlaskuihin. Purr purr purr!

    1. Nyt menee jo niin söpöhöpölöpöksi, että tilanne alkaa melkein vaatia pekonia ja kaljaa! :’D

      Ja juu, kaiken se kestää, kaiken se kärsii vai miten se meni. Kuten nyt vaikka sen, että blogistani löytyy sana tuhero. :’D

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *