Hahah, dramaattinen otsikko varsin dramaattisesti alkaneelle lomalle.

Matkamme alkoi aamulla kello kuusi kun lähdimme ajella köryyttelemään kohti Joensuun lentokenttää. Oltiin jo lähestulkoon perillä kun Finnairilta tuli viesti – Joensuu-Helsinki lento peruttu, bussikuljetus Joensuusta Kuopioon ja lento sieltä. Ei muuten mitään, mut oltas sit Helsingissä klo. 12.40 ja meidän lento maailmalle lähtee 12.35. Trallaa. Päätettiin lentää sit kuitenki Helsinkiin ja miettiä sit, että mitähän vittua.

(Saatiin me Finnairilta kaheksan euron pullakahvit. Siistiä.)

Harrastin puhelinrallia Finnairin aspaan ja Tjäreborgille siinä aamun ratoksi. Joensuu-Helsinki lento oli meidän oma erikseen varaamamme lento ja Helsinki-Verona pakettimatka Tjäreborgilta. Tästä syystä Helsingin päässä ei meitä odoteltu, Finnair ei ole mitenkään korvausvelvollinen ja Tjäreborgaan ei jonkin säännön vuoksi voinut vaihtaa lippujamme jollekkin seuraavalle lennolle, ei edes lisämaksusta.

Selvisipä siinä sekin, että koska missaamme menomatkan niin samalla myös maksamamme paluulento häviää automaattisesti *pufh* taivaan tuuliin. Hotellivaraus sentään säilyi.

Että mitähän vittua tosiaan, mutta yllättäin huumori ei kuitenkaan alkanut loppua. Kummallekkaan meistä ei juolahtanut mieleenkään jäädä kotiin surkuttelemaan menetettyä lomaa. Mehän hitto mennään!

Saavuimme Helsinkiin samaan aikaan kun meidän olisi pitänyt olla istumassa koneessa matkalla Veronaan, mutta [lisää valinnaisia kirosanoja tähän]. No, jouduimme siis ostamaan uudet meno-paluuliput, mutta päädyttiin Veronan sijaan Venetsiaan huomattavasti edullisemman hinnan vuoksi.

Yksi ainoa pikkuruinen melkein alkanut kränä saatiin aikaiseksi siitä, että lennetäänkö tänään yötä vasten  vai vasta huomenna aikaisin aamulla. Minä pidin järkevämpänä lähteä vasta huomenna, koska väsynälkäkiukku ja 150 kilometrin ajomatka keskellä yötä Venetsiasta Sirmioneen hotellille ei houkutellu. Vaan Jerepä heitti ässän hihasta – ”jos mä tarjoon sulle hotelliyön Venetsiassa?” OMG! <3 Joten…tänä iltana (toivottavasti!!!) pääsemme Italiaan ja minä aion olla hieman viineissäni ja romantillinen.

Ja ai niin. Koska tässä ei vielä ole ollut tarpeeksi jännitystä, niin päätimme myös olla varaamatta yöpaikkaa Venetsiasta etukäteen. Aiomme vaan tupsahtaa paikalle ja toivoa, että jostain löytyy kiva vapaa huone. Seikkailu, sano!

Oijjoijoiiii, kauan odotettu huhtikuu ja lomalomaloma on lopultakin täällä. Huomenna aamulla ennen kuin Ahtikaan laulaa on meidän oltava jo matkalla – ja iltapäivällä köllötellään Gardajärvellä, tarkemmin sanottuna Sirmionessa, toivottavasti lämpöisessä auringonpaisteessa. <3

Ennen matkalle lähtöä kirjoiteltu to do -lista on venynyt noin kilometrin mittaiseksi ja suurin osa hoidettavista asioista on tehtävä vielä tänään. Joko minulla ei ole ollut aikaa hoitaa asioita aikaisemmin (koska opiskelut, työt ja muu tylsä elämä) tai sitten hoidettavat asiat on sen laatuisia ettei niitä ole voinut aikaisemmin hoitaakaan (kuten check in, siivous ja sen sellaiset). Jotain hirveen tärkeetä matkalle lähtöä ajatellen olen kuitenkin onneksi saanut jo viikon aikana tehtyä…kuten siis mm. bujon väkertelyä…

Ollenkaan ei menny överiksi loman odotus ja hehkutus…

…siis ei niinku ollenkaan…

Minulle ominaiseen tapaani olen myös löytänyt aikaa hoitaa ne Kaikista Tärkeimmät Asiat. Eli hiukset ja ripset. 😀 Tänään tosin pitää vielä kotona kirkastaa tuo violettihärpäkeosio päästä ja hoksasinpa tuossa päivänä muutamana, että kaikenlaista muutakin säätöä vaatii oman viehättävyyden päivitys tässä ennen lähtöä…sanottasko vaikka näin, että tietyillä kropan osa-alueilla talvikunnossapito on ollut hyvin vähäistä tai jopa täysin olematonta. Kröh. Öhm.

Rekkalesbolasta hyvää päivää!

Tänään olen jo sen verran saanut aikaiseksi aamuvuoron jälkeen, että kämppä on siivottu, käsilaukusta ja lompakosta on tyhjennetty ylimääräiset sälät, kameran ja puhelimen muistikortit on tyhjennetty kuvista ja lomamme ajaksi meille muuttava Velipoeka The Eläintenhoitaja on briiffattu. Sen lisäksi olen virnuillut typerästi, polttanut jännityksessäni liian monta tupakkaa ja hypähdellyt henkisesti vuoroin innostuksesta ja vuoroin jännityksestä. Niin ja nyt tietty kirjoitan tätä postausta, joka sekin on hirveen tärkeetä…

Ehkä mä jossain vaiheessa saan aikaiseksi myös tulostettua ne matka-asiakirjat, tehtyä check init ja siirrettyä käyttötilille matkarahat? Niin ja kai sen matkalaukunkin vois kohtapuoliin hakea vintiltä… 😀

Vaan hätäkös tässä! Sitäpaitsi tiedän ennestään italiaksi kolme tärkeetä sanaa – birra, vino rosso ja gelato. Olen aika varma, että tällä sanavarastolla saadaan aikaan täydellinen loma! 😀 Eipä muuta kuin CIAO ja lupaan täyttää blogin ja instagrammin (@popelikossa) miljoonillatriljoonilla kuvilla ja fiilistelyillä.