Ensimmäinen työpajaviikko takana! Viikko oli kiireinen mutta hauska. Toteutettiin viikon aikana noin 30 erilaista projektia, joissa hyödynnettiin muun muassa vesivärejä, paperimassaa, kehomaalausta, neulomista, ompelemista sekä origamitekniikkaa. Työpajoja oli hauska vetää, sillä lapset innostuivat helposti ja heittäytyivät täysillä mukaan tekemiseen. Perjantaina viikko lopetettiin taidenäyttelyyn, jossa lasten teokset oli esillä ja vanhemmat saivat tulla katsomaan viikon aikaansaannoksia. Seuraavat työpajat on vasta parin viikon päästä, joten seuraavat kaksi viikkoa menevät tulevien työpajojen suunnittelussa ja valmistelussa.

Oon käynyt menneellä viikolla muutamana päivänä töiden jälkeen pyörimässä keskustassa ja pari päivää sitten tein elämäni siisteimmän julkkisbongauksen, kun Jack Nicholson käveli suojatiellä ohitse. Siinä se vain muina miehinä köpötteli, enkä edes sillä hetkellä reagoinut suuremmin, ajattelin vain että tuossa on Jack Nicholson. Seuraavana päivänä kuulin että osa Hohdon kohtauksista on kuvattu Portlandin lähellä ja että Nicholsonilla on ollut siitä lähtien talo jossain Portlandin kupeessa. Olisinpa tajunnut pyytää nolon yhteiskuvan, koska olihan kyseessä sentään JACK NICHOLSON! 

Viikonloppu on mennyt rennoissa tunnelmissa ja mukavan kiireettömästi. Perjantaina istuskeltiin alkuilta Divisionilla teehuoneella, jonka jälkeen metsästettiin hyvää auringonlaskuspottia läheiseltä mäeltä. Kaupunki on erityisen ihastuttava iltaisin, kun kaupungin tumma siluetti nousee horisontissa vaaleanpunaista iltataivasta vasten. Lauantaina suunnattiin toiselle puolelle kaupunkia jazz-festareille St John’s Bridgelle, joka on kaunis vanha rautasilta, josta on upeat maisemat keskustaan ja kaupunkia ympäröiville vuorille. Festari järjestettiin sillan alla olevassa puistossa, mutta musiikki kuului ylös sillalle asti, joten jäätiin sinne suosiolla tuijottelemaan maisemia. Tänään kävin läheisellä maalaistorilla ostamassa mustikoita ja kirsikoita ja päivä on mennyt laiskotellessa kissojen kanssa kotosalla. Perhe jonka talossa olen majaillut palaa kotiin ensi lauantaina, ja tuntuu oudolta ajatukselta että talo on pian täynnä ihmisiä ja elämää. Tyhjä, hiljainen talo on ollut mukavaa vastapainoa työpaikan ja kaupungin ihmisvilinälle, joten mielenkiinnolla ja jännityksellä odotan miten erilaista talolla tulee ensi viikon jälkeen olemaan.