Saavuin Portlandiin lauantaiaamuna ja tänään pyörähti käyntiin reissun viides päivä. Vietän Portlandissa seuraavat kolme kuukautta ja suoritan täällä opintoihin liittyvää työharjoittelua NGO:ssa nimeltä Children’s Healing Art Project (CHAP), joka järjestää taidetyöpajoja lapsille, joilla on diagnosoitu jokin sairaus. Järjestö toteuttaa työpajoja lastensairaaloissa sekä sairaaloiden ulkopuolella taidestudiossa, jossa itse työskentelen. Harjoitteluni aikana suunnittelen ja toteutan työpajoja, autan taiteilijoita työpajojen kanssa ja valmistelen taidetarvikkeita, jotka menevät sairaaloihin. CHAP:illa on mun lisäksi kaksi muuta harjoittelijaa sekä liuta vapaaehtoisia, joiden kanssa työskentelen. Muutaman päivän perusteella CHAP vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja mukavalta paikalta ja olen valtavan onnellinen, että pääsin tekemään viimeisen työharjoitteluni kyseisessä järjestössä.
Asun kesän ajan paikallisen perheen luona Milwaukeessa, joka sijaitsee parinkymmenen minuutin matkan päässä Portlandin keskustasta. Perhe on heinäkuun puoliväliin asti Costa Ricassa ja asun tällä hetkellä Hayley-nimisen tytön kanssa, joka on perheen äidin Erinnin ystävän tuttava. Hayley on loistotyyppi ja tuntuu siltä kuin oltaisiin tunnettu iät ja ajat. Talossa asustaa myös kolme kissaa, Storm, Luna ja Q. Ensimmäiset päivät on menneet lähinnä lähiseutuun ja keskustaan tutustuessa ja ainakaan vielä ei ole ollut vaikeuksia sopeutua tänne. Ihmiset on mielettömän mukavia ja small talkia viljellään joka paikassa. Toissa päivänä käytiin pyörähtämässä Hayleyn tuttavan taidenäyttelyssä ja oli hauskaa seurata joukosta toiseen sulavasti liikkuvia ihmisiä ja sitä miten rennosti ihmiset heittäytyvät keskusteluun tuntemattomien kanssa. Tutustuin näyttelyssä Hayleyn tuttavaan Lindseyhin, joka etsii parhaillaan taideterapeutteja ja -ohjaajia paikalliseen sosiaalityön projektiin ja Lindsey kysyi olisinko kiinnostunut suunnittelemaan työpajoja projektia varten. Lupasin harkita asiaa, sillä kaikki täällä saatu kokemus on plussaa tulevaisuuden töitä ajatellen. Kunhan asiat ja aikataulut hieman selvenee, tiedän paremmin mihin uskallan lupautua ja kuinka paljon energiaa jaksan käyttää työjuttuihin.
Hommat on lähteneet käyntiin kaiken kaikkiaan todella rennosti ja Portland on jo nyt noussut kärkeen omalla suosikkikaupunkien listallani. Kaupungin rento ja luova ilmapiiri, ystävälliset ihmiset, kaupunkia ympäröivä luonto sekä loistava kasvisruokatarjonta ja pienpanimot tekevät Portlandista paikan, johon ei voi muuta kuin ihastua. Portland sijaitsee länsirannikolla Oregonin osavaltiossa ja täällä on valtavat määrät upeita luontokohteita jylhistä kalliomaisemista vehreisiin laaksoihin ja rannikkomaisemiin. Sunnuntaina olisi tarkoitus suunnata Smith Rock State Parkiin ja yöpyä siellä maanantaihin asti, jolloin USA:ssa vietetään itsenäisyyspäivää. 4th of July on ilmeisesti iso juttu täällä ja ihmiset suuntaavat silloin usein telttailemaan kansallispuistoihin tai matkaavat rannikolle, sillä itsenäisyyspäivä on kansallinen vapaapäivä.
Vaikka olen nauttinut kovasti kuluneista päivistä, olen ollut iltaisin ihan valtavan väsynyt. Etenkin eilisen ja tämän päivän orientaatiopäivät töissä on olleet tosi väsyttäviä ja näiden kahden illan parasta tekemistä on ollut vain löhötä sohvalla ja katsoa Netflixiä. Todennäköisesti 10 tunnin aikaero Oregonin ja Suomen välillä on aiheuttanut pientä jetlagia, joka vie veronsa ja sekoittaa rytmiä jonkin aikaa. Huomenna illalla koitan skarpata, sillä ajateltiin mennä töiden jälkeen käymään Hayleyn kanssa Alberta Streetilla, jossa järjestetään joka kuukauden viimeinen torstai pieni katufestari, jossa on musiikkia, taidetta, ruokakojuja ja erilaista ohjelmaa.
