Mä oon kyllä ihan sekaisin noiden liuskatestien kanssa. Vaihdoin tässä kierrossa testit Pregcheck merkistä Rfsu:n, mutta en tiedä oliko siitä mitään hyötyä. Sain lukijalta vinkin ja ensi kierrolla aion vaihtaa niihin Clearbluen digitesteihin, jolloin ei tarvitse arpoa viivojen tummuuksia. Se on sitten joko-tai, eikä tarvii niiden liuskojen kanssa kulkea pitkin kämppää eri valaistuksissa.

Sain myös lääkäristä vastauksen, että ens kuussa voin varata meille ajan meidän terveysasemalle tutkimuksiin. Hyvä kuulla, että apua on saatavilla. En kyllä jotenkin ollut ajatellut, että me oltais tässä pisteessä, että hakeudutaan lapsettomuustutkimuksiin. Että mä en tulis raskaaksi ilman apuja. Ja eihän mulla edes ole ollut vauvakuumetta. Mutta nyt kun ei olekaan tärpännyt luonnollisin keinoin, se vauvakuume kyllä nostelee päätään.
En oo vielä ihan kauheen peloissaan tärppäämättömyydestä, mutta kyllä tässä alkaa mietityttämään moni asia, että mistä kaikki johtuu, missä vika. Vai ollaanko muka voitu aina välttää just se oikea hetki, tuskin. Huomaan myös itsestäni ihmeellisiä piirteitä, kun noita testejäkin oon tulkinnut melkein pakkomielteisesti. Toisaalta paljon myös mietteitä siitä jos tulenkin raskaaksi, myönnän, että myös silloin ilon ja onnen seassa varmasti epävarmuutta ja pelkoa. Miten voi edes olla, että toivotaan lasta niin paljon, että hakeudutaan hoitoon, mutta samaan aikaan silti lapsen saaminen pelottaa?