Stressilaihtuminen

Blogi on pitänyt hiljaiseloa koska myös painonpudotus on junnannut enemmän tai vähemmän paikallaan. Tähän asti. Olin heinä-elokuussa elämäni rankimmalla työkeikalla, jonka aikana (eli noin kolmessa viikossa) painoni putosi lähemmän 4 kiloa. Senttejäkin lähti vyötäröltä pari, eli jotain hyvää sentään.

Vaikka neljän kilon pudotus olisi normaalisti riemukas juttu niin nyt en hirveästi viitsi juhlia. Kun paino lähtee noin nopeasti se yleensä myös tulee takaisin, pahimmassa tapauksessa korkojen kera. Vaikka stressi yleensä lihottaa minua, niin tällä kertaa yhdistettynä 11-12 tunnin päivittäiseen seisomiseen sekä niin kovaan kiireeseen että syödäkin unohtuu, niin tippuuhan siinä paino väkisinkin. En voi kuitenkaan suositella kellekään.

cat.gif

Keikalta palattuani pidin viikon loman ja huomasin, että elimistöni oli totaalisen sekaisin stressin, syömättömyyden ja univajeen jäljiltä. Heräilin monta kertaa yössä työpainajaisiin, minun oli jatkuvasti nälkä vaikka olin juuri syönyt ja minun oli todella vaikea rauhoittua. Nyt elämä ja keho alkaa hiljalleen palautua normaaliin.

Aloitin tällä viikolla uuden työn, joka sisältää paljon toimistolla istumista. Pitää taas yrittää palautella hyötyliikuntaa, eli joka paikkaan kävelemistä ja pyöränkin sain vihdoin huollatettua, ja toppuutella pahimpia mielitekoja syömisessä. Tarkoitus olisi myös mennä kokeilemaan joogan alkeiskurssia, kaipaan harrastusta joka olisi yhtä aikaa fyysinen mutta joka toimisi myös meditaation tavoin. Ostin myös aikuisten värityskirjan saadakseni jotain tekemistä iltoihin, ja joka veisi ajatukset tehokkaasti pois töistä. Toivottavasti ihan kaikki tippuneet kilot eivät pääse hiipimään takaisin.

Hyvinvointi Liikunta Terveys Työ

Babysteps

En voi sanoa, että laihdutusprojekti etenisi erityisen vauhdikkaasti jos lasketaan kiloja tai senttejä. Kiloja näytti jopa tulleen pari lisää kun punnitsin itseni e-pillerireseptiä uusiessani. Mutta elintapamuutosten suhteen ollaan menossa oikeaan suuntaan, ja se on tällä hetkellä tärkeämpää kuin ensi kesän rantakunto.

Syömisen suhteen mulla ei hirveästi ollutkaan parannettavaa, olen jatkanut kunnon illallisten tekemistä voileipien sijaan ja yrittänyt muistaa syödä välipalan iltapäivisin töissä. Kasvisten määrään yritän kiinnittää huomiota ja kieltäytyä herkuttelusta sallivasti, kuten Patrick Borg blogissaan kehottaa. Pari vikaa viikkoa sekin on ollut vähän haastavaa, koska työkaveri kiitti tekemästäni palveluksesta kahdella suklaalevyllä… No eivätpähän ole enää ensi viikolla työpöydällä härnäämässä.

Liikkumisen suhteen ei ole radikaaleja muutoksia tapahtunut, mutta olen pyrkinyt lisäämään ns. arkiliikunnan määrää kävelemällä mahdollisimman paljon paikkoihin, sään ja aikataulujen salliessa toki, ei tästäkään ole tarkoitus pakkopullaa tehdä. Olen viimeisen kuukauden ajan onnistunut kävelemään työmatkan vähintään toiseen suuntaan ainakin muutaman kerran viikossa, matkaa tulee noin 3 kilometriä suuntaansa. Tarkoitus on kesää kohti siirtyä yhä enemmän lihaskäyttöisiin kulkutapoihin julkisten sijaan, polkupyörä odottaa vielä keväthuoltoa mutta sekin on tarkoitus ottaa alle piakkoin.

Unirytmin siirtämistä aiemmaksi vaikeutti kesäaikaan siirtyminen, mutta nyt olen silti onnistunut hilaamaan nukkumaanmenoani puolenyön tälle puolelle. Viikonloput ovat edelleen vähän haasteellisia, mutta jos ei ole tullut juhlittua niin ihan aamuyölle ei sänkyyn meno onneksi ole venynyt. Arvelisin keskimääräisen yöuneni määrän lisääntyneen noin puolella tunnilla viime syksystä, eli siinä 7,5 tunnin määrissä pyöritään. Olen huomannut jo tämän nostaneen vireystasoani, joskin lisääntynyt valon määrä voi myös vaikuttaa siihen.

Kaiken kaikkiaan olen pyrkinyt vielä enemmän pois hampaat irvessä -laihduttamisesta ja yritän olla armollinen itselleni kaikissa yllä mainituissa asioissa. On helpompi lähteä aamulla kävelemään töihin jos ei sada vettä ja tuule niin että tukka meinaa lähteä päästä. Ja kun tietää, että voi sen bussinkin välillä ottaa, kunhan pyrkii pitämään jonkinlaista aktiivisuutta yllä. Tiukoissa hetkissä mietin tätä Borgin blogiin jätettyä kommenttia, jonka myös Borg nosti esiin Facebook-sivullaan: ”Loistava tekstiä. Itse päädyin reilu vuosi sitten vuosien dietailujen ja lihomisten jälkeen siihen lopputulokseen että en ikinä enää yritä laihduttaa. Teen sellaisia ruoka ja elintapa muutoksia jotka pystyn pitämään koko loppu elämän, jos laihdun hyvä niin. Ja rupean pitämään itsestäni sellaisena möhkönä kun satun sillä hetkellä olemaan ympäristön vittuilusta huolimatta. lopputuloksena olen laihtunut 15kg viime vuoden aikana yrittämättä laihduttaa. Nyt kun olen lukenut blogiasi niin olen päätynyt oikeastaan kaikessa samaan lopputulokseen, ihan ihan vaan käytännön kokemuksen myötä.”

Hyvinvointi Liikunta Terveys