Stressilaihtuminen

Blogi on pitänyt hiljaiseloa koska myös painonpudotus on junnannut enemmän tai vähemmän paikallaan. Tähän asti. Olin heinä-elokuussa elämäni rankimmalla työkeikalla, jonka aikana (eli noin kolmessa viikossa) painoni putosi lähemmän 4 kiloa. Senttejäkin lähti vyötäröltä pari, eli jotain hyvää sentään.

Vaikka neljän kilon pudotus olisi normaalisti riemukas juttu niin nyt en hirveästi viitsi juhlia. Kun paino lähtee noin nopeasti se yleensä myös tulee takaisin, pahimmassa tapauksessa korkojen kera. Vaikka stressi yleensä lihottaa minua, niin tällä kertaa yhdistettynä 11-12 tunnin päivittäiseen seisomiseen sekä niin kovaan kiireeseen että syödäkin unohtuu, niin tippuuhan siinä paino väkisinkin. En voi kuitenkaan suositella kellekään.

Keikalta palattuani pidin viikon loman ja huomasin, että elimistöni oli totaalisen sekaisin stressin, syömättömyyden ja univajeen jäljiltä. Heräilin monta kertaa yössä työpainajaisiin, minun oli jatkuvasti nälkä vaikka olin juuri syönyt ja minun oli todella vaikea rauhoittua. Nyt elämä ja keho alkaa hiljalleen palautua normaaliin.

Aloitin tällä viikolla uuden työn, joka sisältää paljon toimistolla istumista. Pitää taas yrittää palautella hyötyliikuntaa, eli joka paikkaan kävelemistä ja pyöränkin sain vihdoin huollatettua, ja toppuutella pahimpia mielitekoja syömisessä. Tarkoitus olisi myös mennä kokeilemaan joogan alkeiskurssia, kaipaan harrastusta joka olisi yhtä aikaa fyysinen mutta joka toimisi myös meditaation tavoin. Ostin myös aikuisten värityskirjan saadakseni jotain tekemistä iltoihin, ja joka veisi ajatukset tehokkaasti pois töistä. Toivottavasti ihan kaikki tippuneet kilot eivät pääse hiipimään takaisin.