Siirsin eilen vähän kuvia puhelimelta koneelle! Kannan isoa kameraa tosi harvoin mukana niin sillä otetut kuvat antaa välillä aika vääristynyttä kuvaa arjesta, elämä kun on muutakin kuin niitä hienoja maisemia. Tässä siis vähän näitä!

1. Bolognan huippukirjasto! Toi on niin kiva paikka että voisin jopa ihan mielelläni vaikka opiskella siellä. Erityisen hyvää kuitenkin siellä on se, että se on ihan ydinkeskustassa ja siellä on ilmainen netti & vessa 😀 Vakiopaikka siis Bolognassa ollessa!

2. Sovituskopissa. Shoppailu täällä on välillä ihan tosi ärsyttävää kun italialaiset on niin pienikokoisia niin joudun ottamaan aina hirveän ison koon, jos niitä ylipäätään on jäljellä. Toi musta mekko oli kuitenkin kiva ja sopiva ja sen takia en ookkaan ihan yrmyn näkönen!

1. Kun olosuhteet au pair-perheessä kärjistyi kovin huonoiksi, vietin viimeisen yön erään tuntemattoman Esterin luona ja ai että, se jos mikä oli oikeaa vieraanvaraisuutta. Tälläinen ihana aamiaispöytä mulle oli katettu aamulla kun Ester oli lähtenyt töihin! Niin hyväsydäminen ihminen, että en oo oikeasti tavannut toista samanlaista.

2. Esterin jääkaapin ovessa, olisin voinut lisätä että sometimes strangers too.

1. Firenzessä, maailman suloisin Gregorio välipalalla pelien välissä! Ihania muistoja.

2. Parasta Firenzessä ollessa oli se, että sain elää viikonlopun ihanaa perhe-elämää. Jollaista ei todellakaan siinä au pair-perheessä eletty missä olin. Perhe-elämä ystävien luona Firenzessä tarkoitti tietysti järjettömän hyvää kotiruokaa joka päivä, ah.

1. Toscanan maaseudulla mun työ oli pääasiassa aika fyysistä, kuten sitä uima-altaan puhdistusta lähes joka päivä. Mutta välillä sain tehdä kivojakin juttuja, kuten esim tämän tarjoilupöydän järjestelyä ja somistelua!

2. Vähintään joka toinen juttu mulla näissä liittyy ruokaan mutta voi sitä onnea kun oli täysi jääkaappi täynnä herkkuja! Ei ehkä näytä niin täydelle, mutta mulla oli kaikkea hyvää syötävää koko viikoksi. Alahyllyllä jopa salsicciaa, tuoremakkaraa, se on mun uusi rakkaus täällä jota voisin syödä vaikka joka päivä.

1. Tälläinen näkymä odotti varmaan joka toinen kerta kun astuin ovesta ulos… koiriakoiriakoiria.

2. Yllättävää oli se, että talon kissa tykkäsi musta ja kiehnäsi mun kimpussa harva se hetki. Vielä yllättävämpää oli kuitenkin se, että mäkin tykkäsin siitä kissasta?!

1. Viimeisenä päivänä Toscanassa mun oli pakko tehdä kävelyretki Pozzon keskustaan. Paikka on minimaalisen pieni ja tosi tuttu jo entuudestaan, mutta tunsin itteni jotenkin hölmöksi kun en ollut viikon aikana poistunut viinitilalta mihinkään. Pakollisia viinipeltomaisemien fiilistelyä siis.

2. Illalla puutarhahäissä, ihanat juhlat!

Tekisin tätä mielelläni lisää, mutta pakko alkaa tekemään lähtöä: koulu tekee tänään retken Adrianmeren rannalle! Ehkä huomenna (tai joskus toiste..) lisää kuvia Camerinon ajalta!