Potutus
Sunnuntai. Veera uhosi edellisiltana nukkumaan mennessään menevänsä aamulla kahdeksalta lenkille! Kuinkas kävikään, herätyskello soi ja tyttö tyytyväisenä veti vaan peittoa korvilleen. Havahtui sitten yhdentoista pintaan kun utelias emäntä touhuili jotain oven takana. Potutti.
Nina käytti suihkusta kaiken lämpimän veden. Potutti.
Nälkäkin alkoi yltyä ja jääkaappi oli tyhjä. Potutti.
Päätettiin lähteä etsimään lähistöltä ravintolaa, Ninalla lähtö kesti kuitenkin luvattoman kauan. Potutti.
Ulkona oli kylmä, ravintolat olivat juuri sulkeneet (typerät aukioloajat 10-14, 17.30-22) Potutti.
Lopulta meitä onni potkaisi ja löysimme Kebabbilan, joka oli auki! Ruokalistat olivat saksaksi, myyjät eivät puhuneet englantia, koita siinä sitten tilata murkinaa! Kebabbeja oli n. miljoona erilaista, lopulta viittomakieltä käyttäen Veera sai ruokansa tilattua. Nina pelasi varman päälle ja tilasi nugetit ranskalaisilla.
Tarjoilija ei suostunut antamaan ruokiamme ennenkuin kiitimme saksaksi. ”Danke schön” kiljuimme mahat kurnien, mies ei kuitenkaan tyytynyt pelkkään kiitokseen vaan liittyi seuraamme, kyseli meiltä kysymyksiä saksaksi, joihin koitimme vastata parhaamme mukaan englanniksi. Kerroimme asuvamme Sohrenissa ja työskentelevämme rouva Kaeferin sisustusliikkeessä. Lopputulos oli kuitenkin se, että mies luuli meidän haluavan kyydin Frankfurt Hahnin lentokentälle ja hän oli valmis viemään meidät sinne! Vaikka tarjous olikin houkutteleva (?), meitä houkutteli enemmän kotona jääkaapissa kummitteleva, venäläisestä lähikaupasta ostettu mansikkaviinapullo (?) !
SCHNAPS !
Sunnuntai tiivistettynä kuvilla:
