Kiehtova Kioto

Teimme Osakasta päiväretken Kiotoon. Yksi painava syy Osakan vierailuun oli se, että siitä on vain 30 minuutin junamatka Kiotoon, joka oli ehdottomasti listalla. Onhan kaupunki ollut aikoinaan Japanin pääkaupunki ja sieltä löytyy edelleen paljon enemmän ’vanhaa Japania’ ja historiaa.

Lähdimme kävelemään juna-asemalta kohti Gionia, vanhaa Kiotoa edustavaa geisha-aluetta. Heti aseman jälkeen vastassa oli jo vanha iso Higashi Honganji -temppeli.

Kioto-päivän asu, hauska takki, jonka olen ottanut vasta käyttöön on Zarasta, housut/Turo Red Label, laukku/Gucci, kengät/Rizzo, tuoksu/Hermès Ambre Narguilé

Kamo-joen penkkaa reunusti yllättäen kirsikkapuut :)

Ihanaa, että kaikkialla kukki muutenkin jo.

Gion heräili vasta uuteen päivään.

Vanhat korttelit olivat täynnä ravintoloita ja teehuoneita.

Kaupungintalon ympäriltä löytyy paljon kauppoja ja ravintoloita.

Vähän lounasta väliin

Upea Nijon-linna 1600-luvulta ja se on ollut myös yksi Japanin keisarin palatseista.

Linnan rakennukset on rakennettu japaninsypressistä ja täällä ei ole säästelty lehtikullan ja koristeyksityiskohtien käytössä. Paikka on alunperin ollut Shogun hallintopaikka, eli samuraiarmeijan ylipäällikön, joka on käyttänyt aiemmin Japanissa todellista valtaa. Rakennuksen suunnittelussa on haluttu korostaa juuri hierarkiaa ja valtaa. Linnoituksen rakennukset ovat kahdella kehällä ja mitä syvemmälle sinut otettiin vastaan, sitä korkeammassa asemassa olit. Koko alkumatka koostui pienistä odotushuoneista jotka sitten kasvoivat. Tuolla käytävillä kävellessä tunsi kyllä historian havinan, harmi että sisällä ei saanut ottaa kuvia. Lattioissa on muuten käytetty rakennustekniikkaa, joka saa ne visertämään ja kertomaan, kun joku lähestyy.

Ninomaru-puutarhasta löytyy tekolampi, tarkasti muotoonleikatut männyt ja yli tuhat tarkasti sommiteltua kivenlohkaretta.

Yhdessä linnan temppelissä oli taas menossa hääseremonia. Huomaa juhlakimonoihin pukeutuneet vieraat.

Kioton koko ylätti. Olin jotenkin ajatellut, että keskustassa kaikki on lähellä toisiaan ja vanha alue vallitsee kaupunkia. Kävelimme asemalta Gioniin ja siitä Ninjon linnalle, mutta se alkoi olemaan jo aika maksimi. Tuolla on toki metro ja juna, mutta ne kulkevat hassusti vain toisella sivulla kaupnkia. Gionista ei pääse niillä vaikka Kultaiselle paviljongille. Ehkä busseille menisi, mutta ajankäytön kannalta emme hyödyntäneet niitä.
Niinpä kuljimme loppuvälit taksilla. Seuraava pysähdys siis Kultaisen paviljongin temppeli, Kinkaku-ji.

Paviljonki on päällystetty puhtaalla lehtikullalla ja siellä säilytetään edelleen Buddhan pyhäinjäännöksiä. Edustalla peililampi

Niin, ei ihan niin zen, kun taas kuvista voisi päätellä :) Selfie time.

Katolla feenikslintu

’Geishoja’ ei näkynyt aitoja geishoja paljon katukuvassa, turistiversioita sitten enemmän.

Täältä hyppäsimme taksiin ja suuntasimme Fushimi Inari-taisha pyhäkölle, joka on Inari-Jumalan päätemppeli. Inari on hedelmällisyyden ja menestyksen Jumala, joten ei ihme, että se on niin palvottu Japanissa.

Punainen Torii-portti sijaitsee temppelin sisäänkäynnillä ja täällä niitä on vähän enemmän, yhteensä yli 10 000 muodostaen kävelypolun alueelle. 

Kettu on yksi Inarin palvonnan symboleista ja hänen lähettinsä.

Hauska räpsy

Näitä käytäviä näkee aina tyhjinä kuvissa, vaikka ne eivät montaa sekuntia kauempaa ole.

Polku kiemurtelee kauniilla vuorenrinteellä, hauskaa että pääsi vähän tällaisiinkin maisemiin. Näitä lisää!

Tasaisin välein polulla tuli vastaan alttarialueita, jossa on Kitsune-kettupatsaita.

Noin puolivälissä on isompi näköalatasanne, josta aukeaa hienot näkymät Kiotoon. Sanoisin, että tässä vaiheessa voi jo kääntyä takaisin. 
Ihmettelimme hieman ennen tuota kohtaa, kun niin moni tulee vastavirtaan.

Lenkki on pituudeltaan noin 4 kilometriä, mutta sitä ei ole pakko tai edes tarpeen kävellä kokonaan. Tuo edellinen näköalakohta riittää vallan hyvin. Sen jälkeen ei tule oikeastaan tule mitään uutta. Testattu. Huippu, josta ei tosin nähnyt mitään sen kummempaa, ei kuitenkaan ollut niin kaukana ja sen jälkeen paluu oli alamäkeä, joten sutjakkaastihan se meni. Oppaissa on, että kiertämiseen menee 2-3 tuntia, mutta taisimme vetää sen reilussa tunnissa ihan normaalilla kävelytahdilla. Olin kyllä tuolloin ihan kiitollinen taksin käytössä välissä, vaikka periaatteessa vastustan tuollaisia helpotuksia kaupunkilomilla. Eihän sitä koe mitään, jos on metrossa tai edes taksissa!
Saatoin ehkä olla vähän koominen näky, kun huitelin menemään tuolla aiemmin nähdyssä asussa. Suorissa housuissa ja mokkakengissä, mutta ne ovat mukavat joten mikäs siinä.

En nyt tiedä kuinka luotettava iPhonen mittari on, mutta kevyt Kioto-kävely selittää tilaston.

Paluumatka alas

Kioto, tykkäsin! Vaikka tosiaan koko ja ulkomuoto vähän yllätti, niin voisin mennä uudestaan. Olisi kiva viettää tuolla yö tai pari, niin näkisi vielä enemmän. Kaupungissa on myös mahtava valikoima hyviä hotelleja ja ryokaneja, joten mikä ettei!
Tuolla pitäisi testata vielä teehuoneita ja myös Arashiyama-bambumetsä jäi näkemättä, kun se on itseasiassa toisessa kaupungissa.