Onko sinulla pankkilainaa? Oletko koskaan miettinyt, mistä se raha tilillesi on alunperin tullut? No, yleensähän se on tietysti jo mennyt, ennenkuin sitä ehdit miettiä.

Monikaan ei tule ajatelleeksi nykyaikaista, länsimaailman perustalla olevaa pankkijärjestelmää ja sitä, miksi se mahtaa olla nyt ongelmissa. 

Rankasti yksinkertaistaen pankkijärjestelmä toimii seuraavasti: 

• pankki perustetaan ja sillä on pääomaa esim. 100€
• pankki lainaa rahaa 80€ ensimmäiselle asiakkaalle ja pitää kassassa 20€
• asiakas tallettaa rahaa pankkiin 80€
• pankki talletetusta 80€:sta toiselle asiakkaalle 64€
• asiakas tallettaa rahaa pankkiin 64€
• pankki lainaa talletetusta 64€ kolmannelle asiakkaalle 51,20€
• … jne

No mikäs on lopputulos? Paljonko meillä on rahaa? Asiakkaille on ainakin lainattu  195,20€. Mutta meillähän oli rahaa alussa vain 100€. Tämähän ei tietenkään ole mikään ongelma, koska asiakkaat eivät tule nostamaan tallettamiaan rahoja yhtä aikaa, joten sitä voidaan lainata uudestaan.

Järjestelmä siis tarkoittaa, että aina kun pankki lainaa rahaa, se oikeasti luo uutta rahaa. Ehkä kenties luulit, että se on Suomen Pankki, jonka kassaholvissa painetaan rahaa. Luulit silloin väärin. Ainoa vaatimus tässä on se, että pankin täytyy pitää vain osa talletetusta rahasta kassaholvissa niitä varten, jotka tulevat noutamaan käteistä.

Ongelmia tulee silloin, jos kaikki asiakkaat tulevat nostamaan rahojaan yhtäaikaa. Tällöin pankilla ei ole antaa rahaa kaikille. Silloin peliin tulee mukaan talletussuoja. Jos sinulla on tälläisessä tilanteessa tililläsi rahaa enemmän kuin mitä on talletussuoja, niin olet sen menettänyt. Loput saat pitää. 

Mitenkäs tämä sitten skaalautuu isoon maailmaan? Pankit lainaavat rahaa myös valtioille, koska se vasta onkin kannattavaa. Veronmaksajat maksavat aina veroina lainanhoitoon menevät kulut, olivat kulut sitten mitä tahansa. 

Miksi valtiot sitten eivät rahoita toimintaansa suoraan verovaroin? Koska veroin kerättyjä varoja tulee tipottain niin, että sitä on turha pitää valtion tilillä tyhjän panttina (=tuottamattomana) odottamassa kuluttamista.

Valtio taas kuluttaa rahaa niin, että sitä menee isoja könttäsummia tiettyinä ajankohtina: valtion työntekijöiden palkat, investoinnit jne. Nämä on kätevä hoitaa lainalla, koska sitä aina saa.

Valtiot joutuvat ongelmiin siinä vaiheessa, kun verotulot eivät tahdo riittää lainanhoitokuluihin samalla kun lainan ottaminen vaikeutuu mahdottomasti. Vanhojen lainojen kulut pitää kuitenkin hoitaa, mutta sitä on vaikea tehdä niin että korotetaan kansalaisten veroja saman tien 100%, koska se auttaa vasta myöhemmin eikä heti. Lainahoito viivästyy.

Pankit puolestaan eivät saa lainaamaansa pääomaa takaisin, jolloin sinne rahansa tallettaneet ihmiset säikähtävät, että pankkihan menee nurin. Ihmiset ryntäävät kerralla pankkiin nostamaan rahaa, jolloin sitä ei tietysti  riitä kaikille, ja pankkikin menee samalla oikeasti nurin rahojen loppuessa. 

Koska pankit myös lainaavat toisilleen, niin syntyy mukava ketjureaktio, koska kukaan ei tahdo jäädä tappiolle ja kaikki pyrkivät minimoimaan tappionsa siirtämällä rahoja toisaalle. Vähiten lainanneet pankit taitavat jäädä pystyyn.

Mutta mitenkäs se alussa mainittu pankkilaina tähän liittyikään? Kun otat pankista lainaa, kassaneiti ei mitenkään mystisesti siirrä pankkiholvista rahaa tilillesi. Hän vain naputtelee konellaan, että tililläsi on nyt x euroa lisää rahaa, joka luodaan tyhjästä, ja jonka olet nyt kyseisen summan pankille velkaa. Raha siirtyy pankin taseeseen. 

Ihmeellistä, eikö totta?