Kuka Sinä oikeasti olet?

Miten kertoa jollekulle tutulle, että on ihastunut tai edes kiinnostunut. Muutenkin kuin ja ainoastaan kaverina? Se tunne, kun näkee toisen, ne perhoset tai se jännitys minkä siitä saa. Mutta voiko kertoa pilaamatta jotain, mitä on jo? Toisen suhtautumista itseen. Jos en ole aiemmin sitä sanonut, niin sanonpahan nyt. Inhoan ristiriitaisuuksia ja tietynlaisia riskejä elämässä.

Mietin paljon myös sitä, mitä kyseisestä henkilöstä oikeasti pitäisi miettiä. Ihmisen tuntee puoli kotikuntaa, kahdenkesken aina hymyilevä, aurinkoinen ja mukava. Sitten toisaalta on se toinen puoli, josta saa kuulla ympäriinsä, tuttujen sanovan ”unohda”. Mutta itse haluaisi tietää millainen ihminen kyseessä oikeasti on. Onko se mukava ihminen aito, vai onko se se ylimielisen kuvan itsestään antava, kusipääksikin haukuttu. Tokihan sitä miettii kannattaako tuhlata aikaansa ja varojaan siihen, että miettii tällaisia ihmisestä, joka vaikuttaa varsin pinnalliselta ja ulkonäkökeskeiseltä ns. siviilissä. Mutta taas joudun kysymään, onko se se oikea ihminen vai jokin rooli, ehkä suojamuuri, jonka turvin on helppo olla. Mutta miksi yrittää leijua oikeasti jollain mitä on joskus ollut, jollain mitä ei siis ole enää? Itse lähinnä vaivaudun, jos joku mainitsee jollekkin kolmannelle osapuolelle kilpailusaavutuksistani. Itse toki arvostan ne kokemuksina korkealle, mutten halua, että se määrittää minua ihmisenä. 

Mulle itselle riittää tästä ihmisestä se hymy, ystävällisyys mikä siitä huokuu kahden kesken. Salaa toivoo näkevänsä, edes vilaukselta, toisen. Tiedän, että tällä ikää tällainen hupsumainen ihastus on jotakuinkin naivia. Mutta toisaalta, kai kaikki tykkäävät siitä tunteesta, niistä perhosista mahassa?