Olen tullut taas siihen pisteeseen, kun on eletty vuosi radikaalista muutoksesta etiäpäin. Hengissä siis edelleen eli voin sanoa selvinneeni. Voin ehkä viimein laittaa pisteen tälle kaikelle ja antaa sen valua hiekan lailla sormien lomitse pois. Miksi jäädä johonkin mitä ei ole, eikä tule olemaan? On turhaa tuhlata minkäänlaista tunnetta sellaiseen, jossa mikään ei ennen pitkää ollutkaan totta. 

Ulkona on harmaata, mutta on vapun aatto. Istun erkkerillä ja fiilistelen Tamperetta, näkymää 6. kerroksen ikkunasta Hämeenpuistoon ja sen yli. Saavuin siis sunnuntai iltana tänne länteen moikkaamaan taistelutovereita ja viettämään Vappua näiden mimmien kanssa. En pistäisi pahakseni, jos vastaan tulisi muitakin vihreistä tuttuja ihmisiä.

Viikonloppu alkoi työpaikan yhteisellä illanvietolla leikkimielisten skabojen, saunomisen ja hyvän ruoan merkeissä. Lauantaina starttasikin aikaisin aamulla FAF:n Foundation joka saa jatkoa syksyllä ICI:n, GYMI:n ja PT:n muodossa. Eli voisi kai sanoa, että omatoimista ammattiin kouluttautumista. Jo pelkkä FDN antoi eväitä eteenpäin ja nälkä kasvoi syödessä. Tuli tunne siitä ”mun jutusta”. Eli toivottavasti tulevaisuudessa saa tehdä noita hommia töikseen. On ihana huomata, että maailmassa oikeasti on muutakin kuin vain ja ainoastaan liiketalous ja kauppatieteet. Vielä vapauttavampaa on, kun ei enää jaksa niistä stressata ja miettiä ”pakko päästä sisään”. Ehkä vain teen sitä omaa juttuani nyt. Saisin yhdistettyä työn ja harrastuksen, eli treenaamisen. Pääsee niitä lukemaan vielä tulevaisuudessa, jos kipinä on todellinen. 

Mutta nyt, vappu ei tule ilman järjestelyjä eli suihkuun ja kauppaan viime hetken hankinnat!

Rauhaisaa, mutta pirskahtelevaista vappua ihan kaikille!