Pelätty vaaka ja aamupuuro.

Vaa’an lukema on kilon vähemmän, kuin mitä odotan. Yksi kilo on siis jo kuvitteellisesti pudotettu, 9 jäljellä. Eihän tämä voisi alkaa paremmin. Mulle ei raskauden aikana kerääntynyt yhtään normaalia enempää painoa, mutta toisin kuin ihmiset ilmeisesti yleensä, synnytysosastolle jätin vain vajaa nelisen kiloa. Eli aikalailla pikkuruisen lapsen, lapsiveden ja istukan verran. Ei yhtään sen enempää. Ystäväni sisko jätti osastolle 8 kiloa, ystäväni 10. Äitini puki kotiin päästyään jalkaansa ennen raskautta käyttämänsä farkut. Just joo. Lapsen kotiin tuomisen jälkeen on pudonnut ehkä kaksi kiloa. Se siitäkin myytistä, että imettämisellä kilot vaan maagisesti sulavat pois.

Lapseni on alkanut saamaan aamupuuroa. Siirryn vaa’alta valmistamaan hänelle aamiaista. Olen elänyt lähes koko aikuisen ikäni ilman mikroa, mutta raskaana ollessani hankin tuon paholaisen keittiööni, lapsen takia. On kuulemma helpompaa lämmittää sitä sun tätä. Nyt teen sillä puuroa, erittäin huonolla menestyksellä. En ymmärrä, kuinka mikron käyttäminen voi olla niin vaikeaa. Koskaan mikään ei ole juuri sopivan lämpöistä ja puuronkin olen onnistunut nyt keittämään kahdesti pitkin mikroa, vaikka päällä on mikrokupu. Sama toistuu tänäkin aamuna. Hitto, kyllä se vielä joskus onnistuu. 

Oma suhteeni puuroon on erittäin välinpitämätön ja aikuisena ihmisenä olenkin joskus päättänyt etten enää koskaan syö puuroa, koska se on mielestäni täysin mitäänsanomaton ruoka. Ja sitten lapseni alkoi saamaan aamupuuroa. Koska hän vasta maistelee annoskoko on noin 5 lusikallista. Teelusikallista. Viisi. Sellaista määrää puuroa ei voi keittää, joten arvatkaapa mitä minä syön nykyään aamupalaksi? Puuroa. Toisaalta se on ainakin terveellinen aamupala, varsinkin kun se tehdään ilman suolaa. En jaksa odottaa ensi viikkoa, kun puuroa aletaan syödä myös iltapalaksi…

Teen suunnitelman. Aluksi 1-2 salikertaa viikossa ja 10 000 vaunulenkkiaskelta päivässä noin viitenä päivänä viikossa saavat riittää liikunnaksi. Olen huomannut salilla, että kehoni ei ole vielä palautunut kokonaan raskaudesta, joten olen aloittanut aikalailla nollasta. Jatkan siis siitä, mihin asti olen tähän mennessä kuntoni saanut kohotettua. En kovin korkealle vielä, mutta kaivosta on jo alettu kiipeämään pois. Hiljaa ja hitaasti hyvä tulee. Akhilleen kantapääni on ruoka, varsinkin makeat herkut. Niitä pitää siis vähentää, mutta aion tehdä senkin hiljalleen. Imetän kuitenkin edelleen, joten kevennys on tehtävä hitaasti. Tavoitteena on mahtua vanhoihin farkkuihin vuoden loppuun mennessä. Täysin mahdollista ilman sirkustemppuja. 

Tavaroita poistettu 7,5% tavoitteesta

Rahaa säästössä 10% tavoitteesta

Kiloja pudotettu 0% tavoitteesta

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *