Rikkinäiset sukat ja vauvamuskari.
On inhottava päivä. Ulkona tuulee ja on pirun kylmä. Rakastan talvea, mutta oikeesti nyt hei. Vedän pitkävartiset sukat jalkaan, koska farkkujen alla sukkahousut tuntuvat mielestäni epämiellyttäviltä. Ensimmäisessä on reikä. Ihan sama, en jaksa ruveta etsimään toista pitkää paria. Toisessakin on reikä. Voi jeesus. Muistan, että nämähän piti heittää roskiin jo viime käyttökerralla. Ilmeisesti en ole muistanut sitä sukkia pois ottaessani, joten ne ovat jääneet laatikkoon viemään tilaa. Tajuan, että tänään on vauvamuskaripäivä ja vedän sukkien päälle villasukat. Muskarissa ollaan ilman kenkiä, joten en voi olla reikäisillä sukilla liikenteessä.
Muskarissa on kivaa, kuten aina ennenkin. Yllättävästi lähinnä skeittipunkkia ja Ruger Haueria kuuntelevasta äidistäkin irtoaa muskarissa lumiukkotanssi ja kaikenmaailman lässynlässynlaulut. Syynä on varmaankin se, että poika rakastaa muskaria. Kun alkulaulun kannel otetaan esiin, pojan silmissä alkaa välkkyä vielä vähän lisää. Hän rakastaa muiden seuraamista, niin lasten kuin aikuistenkin. Sitä on ihana katsella vierestä. Hän ei (ainakaan toistaiseksi) ole perinyt minulta ontuvaa sosiaalista käyttäytymistä. Olen myös itse alkanut pojan myötä käyttäytymään avoimemmin. Juttelen sujuvasti muiden muskariäitien kanssa hampaista, nukkumisista ja sunmuista. Jäädyn kylläkin totaalisesti, kun puhe siirtyy puolisojen vanhempainvapaisiin. Yritän vaihtaa kömpelösti puheenaihetta, kun minulta kysytään oman mieheni suunnitelmista käyttää vanhempainvapaansa. Ehkä muskarin käytävä ei ole se oikea paikka möläyttää poikani olemattomasta isäkuviosta.
Illalla muistan heittää rikkinäiset sukkani pois. Innostun tyhjentämään sukkalaatikon ja laskemaan sukkani. 71 helvetin paria. Justiinsa niin. Järkyttävä määrä. Osa on rikki, muutamat susirumia, epämukavia ja epäkäytännöllisiä. On läjä salisukkia, kesäsukkia ja talvisukkia. Kimallesukkia, mustia, valkoisia ja kuviollisia. Naurettavinta on, että omistan kolme paria villa-silkkisukkia, jotka ovat menneet pesussa pilalle. Silti tungen ne hävettävän usein jalkaani, koska ne ovat järkyttävän ihanat jalassa. Lämpimät, mutta silti kevyet. Tai siis sellaiset ne olivat ennenkuin ne menivät pesussa pilalle. Nyt ne ovat lämpimät ja epämukavat.
Poika nukahtaa viereeni unipesään, mutta uni on levotonta. Silittelen häntä syvempään uneen ja pohdin mitä pitäisi tehdä rumille sukille. En halua käyttää niitä, kukaan ei varmasti osta sukkia kirpputorilta, mutten halua heittää niitä kuitenkaan roskiin. Uudenlainen ongelmajäte, helvetin rumat sukat. Väsyn totaalisesti ja lopulta nukahdamme käsi kädessä.
Tavaroita poistettu 1,9% tavoitteesta
Rahaa säästössä 5,6% tavoitteesta
Kiloja pudotettu 0% tavoitteesta (koska aloitan sitten helmikuussa, ehkä)