Lähteiden äärelle

Vieläkään ei kuulu. 

Laskettu päivä…pyh. Vaikka osasinkin odottaa ja vieläkin ajattelen, että mennään kahdella viikolla yli, niin on kuulkaas ärsyttävää tämä. Tällä hetkellä piti olla jo aivot narikassa imettämässä pikkua, mutta sen sijaan pitäisi tehdä jotain järkevää. 

Eli olen ahkerasti hakenut tietoa gradua varten, lueskellut sivun sieltä ja toisen täältä, laitellut kasaan gradun muotoa ja kommentoinut facessa erään ihanan yhdistyksen hallituksen juttuja. Ja laittanut liittymishakemuksen toiseen. Molemmat oikeudellisia yhdistyksiä. 

Kävin syömässä. Ah ihana opiskelijaruoka. Todella. Olen muistaakseni kahdesti jättänyt yliopistolla ruokaa. Toinen oli megakitkerä munakoisopaistos ja toista en muista, mutta edelsi megakitkerää munakoisopaistosta.

Nyt pikulla on hikka toistamiseen tänään ja siirryn pois koneelta tekemään illallista ja odottelemaan. Kun kolmisen kiloa vauvaa hikkaa alavatsassa, se on aikas hellyyttävää.

Ai niin! Eilen kuulin yhden ihanan ystävän saaneen mitä parhaimman työpaikan Helsingistä! Eli voin nähdä häntä useammin, aivan parasta! Lisäksi työ on ihan huippu ja hän kuulosti onnelliselta. Loistavaa ❤️