Kirjojen ikävä

 

minä en ole lukenut enää pitkään aikaan ennen nukkumaanmenoa

sinä luet ja minä olen kateellinen siitä

siitä rentoudesta, omasta tilasta joka sinulla on ja johon en itse pääse

ehkä jos yrittäisin, niin kaikki palaisi ennalleen

 

nämä kaikki vuodet imivät lukuintoni

minut pistettiin lukemaan liikaa kirjoja, oli tenttejä, kaikenlaista kirjallisuutta

teoriaa ja teorian teoriaa

ja minä sen kaiken keskelle pakotettuna

rinnassa pistää

miten sellainen voi ahdistaa, tuottaa kipua joka joskus oli sitä mitä rakastin

jonka takia hakeuduin tänne missä nyt olen

 

päivät pitkät käytin aikani siihen, kesä oli parasta aikaa

kun ei ollut mitään muuta mitä tehdä

kaiken tarkoitus oli silloin loikoilla laiturilla, lukea kasa kirjoja, käydä uimassa kun tuli liian kuuma

maata mahallaan kutittavan ruohon seassa ja seurata kirjan sivuilla seikkailevaa muurahaista

vielä illallakin lukea kynttilänvalossa kunnes ei enää nähnyt mitään

ja oli pakko mennä nukkumaan silmät sumeana

 

mutta minä palaan vielä, ehkä odotan vain oikeaa hetkeä, oikeaa kirjaa

oikeaa aikaa tai aikaa ylipäätänsä

minulla ei ole sitä, aikaa olla omassa tilassa

minun aikani juoksee karkuun

se leikkii kanssani leikkiä johon minä en suostunut

 

hyllyssä odottaa kasa kirjoja, jotka haluan lukea, 

jotka olen itse valinnut

olen säästänyt niitä hetkiä varten

mutta en tiedä milloin ne hetket tulevat

toivon, että hyvin pian

sillä kaipaan teitä,

kirjat