Aurinkoinen sunnuntai ja lauantain jälkimainingit

000005.jpg

 

Parasta on herätä auringonpaisteeseen ja syödä aamupalaa sen säteissä. Lämmön voi jopa juuri ja juuri ehkä tuntea ikkunalasin läpi.

Ainakin sen voi kuvitella kutittelevan ihoa ja aamuisia sunnuntaisia kasvoja.

Kyllä se kevät sieltä tulee, hiljalleen.

Kuulin eilen jo pikkulintujen laulua ja ne sanoivat, että kohta ne muutkin sieltä muuttavat takaisin. Vielä ne viimeiset paukkupakkaset ja sen jälkeen helpottaa. Hanki sulaa, olkapäät tippuvat alas korvista, suupielet kohoavat varovasti, silmät avautuvat ja katse nousee maasta. Maa, joka kohta on vihreämpi ja kuhisee elämää.

Valon perässä on hyvä kulkea. Mutta se myös yllättää talven keskellä. Olen tuntenut itseni nyt tässä muutamana hyvin kirkkaana ja aurinkoisena päivänä ulos astuessani jonkinlaiseksi luolaeläimeksi. Kirkas aurinko yllättää ja sokaisee. Ja sitten huvittaa, ihan kuin olisi asustellut jossain pimeässä luolassa kauemminkin.

Can’t take it!

Mutta kestänpä kuitenkin. Ja toivon sitä lisää.

Odotan keväisin 

ensimmäisiä pisamia kasvoilla,

vihreyttä ja lämpöä,

hymyjen lisääntymistä,

valoa joka puolella,

maan täyteläistä tuoksua,

ruohoa varpaiden alla,

kiiltävää merta ja aaltoja,

lämmennyttä kalliota,

minua ja sinua siinä istumassa,

kevyitä ja helliä tuulia helmoissa ja hiuksissa,

lupauksia kesästä. 

Vain muutama asia mainitakseni. On niitä paljon muitakin kivoja kevätjuttuja.

Mutta kohta ne ovat täällä, kaikki nuo jutut ja muut. Odotetaan ihan hiljaa ja rauhassa. Syödään sunnuntaista aamupalaa auringossa, mietitään eilistä lauantai-iltaa ja hyviä ystäviä. Hyvien ystävien hyvää musiikkia ja sen kaikuja korvissa. Kiitos Aamuyön Sirkus, kiitos yllättävästä liikutuksen hetkestä, kauniista sanoista, tulkinnasta ja sävelistä. Kiitos myös ELE, tulit ihan hyvänä kakkosena. 

Eiliseltä ei ole kuvia, sillä elän mieluummin hyvät hetket siinä hetkessä. Ilman välikäsiä, puhelimia, minä läsnä. Pidän muistoista ja niitä on usein kiva taltioida, mutta joskus ne säilyvät parhaimpina omassa päässä. Sieltä niitä voi sitten napostella, aina kun tekee mieli.

Syödä aamupalaksi sunnuntaina.

 

Aamuyön Sirkus: https://soundcloud.com/aamuy-n-sirkus

ELE: http://www.elemusiikki.fi/

P.S Pieni menovinkki sunnuntaille: Jos olet Turussa, käy katsomassa Turun Konservatorion tanssilinjan opiskelijoiden Viimeinen Huuto Barker-teatterilla! 

 

 

 

suhteet oma-elama musiikki ajattelin-tanaan