Balettitossut riippuu kesätauolla naulassa (lukuunottamatta toivottavasti muutamia kesätunteja), mutta kroppa ja mieli kaipaa kuitenkin liikkumista. Sitä on jotenkin omituista olla tekemättä mitään, kun on tottunut monet vuodet liikkumaan monta kertaa viikossa säännöllisesti. Tosin hyvä on välillä myös ottaa ihan rennosti ja lepäillä, jos siltä tuntuu.

Muutaman kesän ajan olen keksinyt liikunnankaipuun ratkaisuksi kuntosalin jumpat. Jotkut kesät olen lenkkeillyt, mutta nyt tuntui taas siltä että tarvitsen pienen ryhmäpaineen ja huutavan ohjaajan kannustajaksi. Sitä pääsee ihan yllättäviinkin suorituksiin, kun joku on kiljumassa vieressä, useampi silmäpari salissa eikä voi oikein lintsata.

Vakkarikesäkuntosalini tarjoaa LesMills-tunteja, joiden joukosta yleensä valitsen attackin, combatin, cxworksin ja vatsapeput. Myös venyttelyihin yritän jäädä silloin tällöin ja saada hyvää palautusta kroppaan. Jumpat ovat yllättävän tehokkaita ja monipuolisia! Hiki virtaa ja lihakset (toivottavasti) kiinteytyvät. Olen jo nyt parin viikon sisällä huomannut pieniä tuloksia. Nyt jaksaa jo tehdä vähän enemmän, kunto on noussut ja esimerkiksi vatsa- ja käsilihakset erottuvat jo selkeästi paremmin kuin ennen. Aika huippua!

Tosin en koko vuotta (tai vuosia!) jaksaisi painaa jumpissa. Koreografisesti niissä ei ole oikein suurta vaihtelua tai haastetta ja ne alkavat loppukesästä käymään jo hiukan tylsäksi. Tanssi on kuitenkin se oma juttu, joka tarjoaa ihan erilaisia haasteita ja siinä yhdistyy liikunta, taide, luovuus, kauneus ja ilmaisu. Ja aina siitä löytyy jotain uutta ja ihmeellistä, uusia linjoja ja liikkeitä. Ja löytää myös itsestään jotain uutta.

Mutta nyt.

Minusta on tainnut tulla taas jumppajänis. Ainakin tämän kesän ajaksi.