Luku 4

Tänään ajattelin pitää opiskelusta vapaapäivän, koska lepo on oppimisen kannalta myös hyvin tärkeää. Toki, ei se sitä poissulje, ettenkö päivitä tätä blogia ja kuuntele psykologian äänikirjoja.. Ihan vain siksi, että se on mielekästä. Jatkossa pyrin kuitenkin pyhittämään maanantait ja torstait liikuntaharrastuksilleni, ettei iske burn out. 

Eilen kävin korostustussien kanssa luvun kaksi: Tutkimusaineiston kerääminen. Ensimmäiset luvut ovat onneksi tosi simppeleitä, eivätkä sen kummemmin vaadi ajatustoimintaa. Asiat ovat samat, jotka kävin jo aiemmin lukion kurssilla ja joita käsitellään äänikirjassa jota juuri kuuntelen. Ajattelin, etten niin paljon käyttäisi aikaa ensimmäisiin lukuihin, vaikkakin tarkoitus oli alunperin sen kuukausi siihen ottaa. Pohdin eilen, jos lisäisin vielä elokuulle luvun 4 lisäksi ja varaisin näin niille luvuille 7 ja 8 enemmän aikaa. 

Minua alkoi eilen vähän jännittämään, jotenkin tämä alkoi tuntua todellisemmalta ja heräsin pikkuhiljaa enemmän siihen, että aion ihan oikeasti tehdä tämän. Lueskelin hieman erästä blogia, jossa tyttö oli päässyt Tampereen yliopistoon psykologiaa opiskelemaan ensiyrittämällä. Vau. Ensimmäiseksi, näin optimistina, luin ne fiilikset mitkä hänellä oli kun hän sai hyväksymisviestin. Miten ihana tunne se mahtoikaan olla. Seuraavaksi selailin hänen vinkkejä opiskeluun ja lopuksi luin vielä yliopistossa opiskelusta. 

Minulta kysytään lähes poikkeuksetta, että millä meinaan tulla toimeen opiskelijana. Lähes jokainen kenelle olen kertonut suunnitelmani, on kysynyt tämän kysymyksen ensimmäisenä. Ja toisaalta aiheestakin, onhan minulla suuri asuntolaina enkä ole ihminen jonka vakituisessä työssä olevana on aikoihin tarvinnut laskeskella senttejä nuudeleihin. Olen kyllä miettinyt tätä, mutta haluan silti hieman lykätä liiallista suunnitelmallisuutta sen suhteen – enhän minä tiiä pääsenkö edes opiskelemaan. Olen selvittänyt, että oikeus aikuiskoulutustukeen syntyisi ja opintovapaata saisi kaksi vuotta, siitä lähdetään. Olen myös optimistinen sen suhteen, että nykyaikana paljon kursseja suoritetaan etänä verkossa, joten voisin suorittaa niitä työn oheella. Osa-aikaisesti työskentelykin on vaihtoehto, mikäli työnajantaja vain siihen suostuu.
Haluan kuitenkin ensin saada opiskelupaikan ja sen jälkeen alkaa murehtimaan moisia – asioilla on tapana järjestyä. Sitä paitsi, kyllä kaikki muutkin ovat pärjänneet, miksi en minäkin!