Luku 6

Eilen, kun en jälleen kerran saanut hyvin levätyn viikonlopun jälkeen unta, googlasin erilaisia blogeja, keskusteluja ja videoita ihmisten tavoista opiskella. Minulle iski kriisi, koska en osaa päättää miten minun kannattaa tämä opiskelu nyt tehdä, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta.. Löysin hyviä vinkkejä, esimerkiksi kappaleiden ääneen lukemisen, äänittämisen ja niiden kuuntelun ja moni oli suositellut Facebookin tilastotieteitä käsittelevän ryhmän. Pitää varmaan liittyä Facebookkiin nyt sitten. Huoliikohan ne sinne ryhmään profiilin joka on tyhjä? Olen poistanut profiilini facebookista jo neljä vuotta sitten, sen jälkeen kun ihmiskunta kadotti käsityksen siitä, mikä on yksityisasia ja mikä ei, ja näin aivan järkyttävän kuvan, joka ei todellakaan kuuluisi olla missään julkisessa jaossa. Eikä se ollu ees kaverin kuva, vaan joku kuva mistä joku kaverin kaveri oli tykännyt.. 

Googlasin myös tilastotieteiden valmennuksia ja kursseja. Arvatkaa mitä mä löysin?? No avoimen yliopiston kurssin aiheesta. Eikä maksa kun  60 euroa. Olisikohan se hyvä? Se on Jyväskylän yliopiston kurssi, koska Tampere ei tarjoa sopivalla aikataululla moista ja Helsingissä (sekä myös Tampreella) kurssia ei voinu suorittaa kokonaan etänä. Jyväskylän kurssin voi tenttiä Helsingissä yleisinä tenttipäivinä, eli ei tarvitse Jyväskylään lähteä jos ei halua. 

Kurssikuvausten perusteella Helsingissä ja Tampereella tarjolla olevat kurssit olisivat lähempänä sitä mitä toivoin kurssin sisällöstä, mutta kyllä se Jyväskylänkin kurssi varmasti antaisi hyvät valmiudet. Minua lohduttaa jotenkin ajatus siitä, että olisi aikataulut, tehtävät, opettaja keneltä kysyä ja video-opetus. 

 

Pohdin tätä vielä tämän päivän, jonka ajattelin pitää opintovapaana, koska olen aivan poikki eikä väsyneenä pysty mitään oppimaan kuitenkaan.

Eikai siinä mitään voi menettääkkään.. ja lisäksi, en tosin tiedä yliopistojen käytänteestä, hyvällä tuurilla sellaisen kurssin saisi sittene hyväksiluettua jos joskus opiskelupaikan saa!

suhteet oma-elama opiskelu

Luku 5

Perjantaina aloitin hieman luvun 3: Tutkimusaineiston valmistelu ja graafinen kuvaileminen parissa. En oikeastaan kerennyt käymään läpi kun pari sivua, sillä illalle oli suunnitelmia. Raskas työ vaatii raskaat huvit, vai miten se meni. Eilen puolestaan pidin tietoisen tauon kaikesta matikkaan tai psykologiaan liittyvään, vaikkakin koin suurta morkkista moisesta laiminlyönnistä. Yritin pitää itseni siis kiireisenä Netflixin parissa ja katsoin melkein putkeen Orange is the new blackin uuden kauden. 

Tänään jatkoin kolmannen luvun parissa ja siirryin lukuun 4: Tutkimusaineiston kuvaileminen numeraalisesti. Korostustussien kanssa lukujen käyminen jo toistamiseen läpi on suhteellisen vaivatonta ja sainkin kaikki aikataulun mukaiset luvut nyt luettua uudelleen. Sain jopa mukavasti taukoliikuntaa, kun pihakeinussa makoillessa useampi ampiainen tykkäsi pyöriä ympärilläni. En tiedä mikä niitä kiehtoi, olen välttänyt kaikkien hajusteiden käyttöä eikä mukana ollut mitään makeaa syötävää/juotavaa. Hyi, minulla on kaamea pelko ampiaisia kohtaan, enkä mieti sekunttiakaan jos sellainen on alle metrin päässä minusta. Vähän harmittaa, koska ostimme tänä kesänä ihanat pihakalusteet takapihalle, jossa ei aikaa nyt sitten voikaan viettää käytännössä muuta kun illalla/yöllä. 

Seuraavaksi kaivoin esiin muistiinpanovihkoni ja aloin kirjaamaan luvun 1 asiat ylös. Tarkoitus oli alunperin korostaa myös muistiinpanoihin asioita tusseilla, mutta unohdin pitää saman johdonmukaisuuden kuin kirjassa ja nyt värit ovat hieman sekavia. Pitää luvusta kaksi alkaen muuttaa teknikkaa. Muistiinpanojen jälkeen vilkaisin kelloa ja järkytyin; olin käyttäynyt matikkaan jo kuusi tuntia.. Aika menee kyllä nopeasti ton matikan parissa.

Aiemmin kerroin, että mind mappien käyttöä en ole koskaan ymmärtänyt, mutta nyt kuitenkin mietin muistiinpanoja tehdessäni, että luvusta yksi saisi mainion alun mind mappiin. Uskon, että se todella voisi hyvin havainnollistaa käsitteitä ja niiden alaluokkia. Sellaisen teko olisi melkein välttämätöntä asioiden jäsentämiseksi. Mind map olisi pakko laittaa seinälle, koska asiaa on niin paljon ja haluan saada siihen mahtumaan kaikki.

krista motivaatiokuva  2.jpg

Fiilis edelleen hyvä ja usko mahdollisuuksiini lähtökodista huolimatta. Katsoin myös valmennuskursseja ja niiden hintoja.. Mietin ihan vakavissani, että olisiko sellainen tarpeellinen ja miten pitkälle pärjään itsekseni. Valmennuskursseissa saisi sitä kaivattua vertaistukea ja mahdollisuus kysyä tarvittaessa, oikeastaan ainoa pitkä miinus on hinta. Olisi melko ikävää maksaa sellaisesta, joka ei kuitenkaan takaa mitään. Eikä minulla ole sen verran ylimäärästäkään.. Tai olisi, jos jättäisin esimerkiksi kalliit harrastukseni pois, mutta sehän ei missään nimessä ole vaihtoehto. Ehkä yritän nyt kuitenkin yksin, ja katsotaan sitten myöhemmin jos tulee joku kaamea epätoivo. Kursseista on tarjolla koti-vaihtoehtoja, eli etäänä suoritettavana, joten sen voi ottaa kaveriksi oikeastaan missä vaiheessa tahansa. 

 

suhteet oma-elama opiskelu