Eteenpäin

”Vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa pettymyksiä turvatussa ympäristössä.”

                                                                                                               -Alvarin vaari

Tuota yllä olevaa lausetta isäni toisteli lapsuuteni ja teini-ikäni läpi hyvin usein tahtojemme kohdatessa. Eikä sitä karkkia/koiraa/myöhäisempää nukkumaanmenoa silläkään kerralla tullut.

Kasvatukselliset linjanvedot ovat Ollille ja minulle vielä hetken aikaa tulevaisuutta, mutta voi pojat noiden pettymysten käsittelyssä saamme jo olla Alvarin tukena. Monta kertaa päivässä. Juuri nyt karvainta pienen maailmassa on, ettei osaa ryömiä eteenpäin. Käy jo ihan rutiinista nostaa poika hetki kääntymisen jälkeen syliin rauhoittumaan. Tästä se siis alkaa ja tätä se varmaan on seuraavat vuodet – pieniä pettymyksiä kasvamisen tiellä.

PS Äitinä olen kyllä hiukan ylpeä siitä sitkeydestä, millä treenejä suoritetaan. Tuo jääräpäisyys on perittyä..